”K-kauppiaalle näpistyksistä vuodessa 10–15000 euron lovi” – Sakon muuntorangaistusta toivotaan takaisin lakiin

Vuodesta 2015 kauppiaana Helsingin Töölössä työskennellyt Lauri Zittling kannattaa Suomen Yrittäjien ja Kaupan liiton vaatimusta muuntorangaistuksen palauttamisesta rikoslakiin.

Kun kaupoissa näpistykset ja häiriökäyttäytyminen lisääntyvät, niin kustannukset siirtyvät kaupan ja kuluttajien maksettavaksi. Siksi sakon muuntorangaistus on palautettava rikoslakiin, Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät vaativat.

– Joka päivä jostain myymälästä lähtee jotain. Eniten viedään alkoholituotteita, mutta suurimmat näpistykset saattavat olla 200 euron arvoisia, esimerkiksi meikkejä, K-kauppias Lauri Zittling kertoo.

Kauppias kertoo saaneensa elo-lokakuussa parikymmentä kirjettä käräjäoikeudesta. Zittlingin kaupoissa tehdään jokaisesta näpistyksestä rikosilmoitus.

Näpistyksistä kaupalle merkittävät kustannukset

Kauppaan kohdistuvat myymälävarkauksien ja näpistysten määrät ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet. Varkaushävikin kokonaiskustannukset kaupoille ovat noin 550 miljoonaa euroa vuodessa.

– Kauppiaiden mielestä on väärin, että osa myymälävarkaista jää kokonaan ilman seuraamuksia tekemistään rikoksista, toimitusjohtaja Juhani Pekkala Kaupan liitosta sanoo.

– Kokonaishävikistä aiheutuu kotimaiselle kaupalle merkittävät kustannukset, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa.

Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät jättivät oikeusministeri Antti Häkkäselle kannanoton sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi.

Työaikaa menetetään paljon – ”Varkaan kanssa odotetaan poliisia”

Sakon muuntorangaistus poistettiin vuonna 2008. Tämä johti myymälävarkaiden hyvin röyhkeään käytökseen. Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäväksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen.

– Lopetimme rangaistusvaatimusmenettelyn. Se vei työaikaa meiltä. Nyt teemme isommista näpistyksistä rikosilmoituksen jokaisesta yksittäin ja vaadimme korvauksen lähinnä menetetystä työajasta, Lauri Zittling sanoo.

Zittling kertoo näpistysten takia heidän menettävän paljon työaikaa, sillä myyjä tai kauppias ottaa varkaan kiinni ja kutsuu vartijan paikalle. Sitten poliisia voidaan joutua odottamaan puolesta tunnista tuntiin. Hiljattain hän investoi uuteen turvakameraan, jolla saadaan entistä tarkempi kuva. Hänellä on puolisonsa kanssa kolme K-marketia Töölössä.

Kauppiaan on käytännössä itse huolehdittava siitä, että jokainen yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Tämä edellyttää hyvin raskasta esitutkinta- ja tuomioistuinprosessia. Koska prosessi on kaupalle kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, jää hän käytännössä ilman rangaistusta.

Nyt kuluttajat maksavat lopulta hävikin

– Loppujen lopuksi hävikin maksavat rehelliset asiakkaat tavaroiden korkeampina hintoina, Juhani Pekkala Kaupan liitosta muistuttaa.

– Kustannuksia lisäävät myös tuotesuoja- ja valvontakamerajärjestelmät, joita kauppojen on hankittava pystyäkseen todistamaan mahdolliset rikokset ja näpistykset, Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen sanoo.

Kaupat käyttävät erilaisiin vastatoimiin vuosittain noin 100 miljoonaa euroa.

Rangaistuksia tuleekin järjestöjen mukaan harkita rikollisuuden kontrolloimisen näkökulmasta.

Myymälävarkaus on myyjälle traumaattinen kokemus – Uhkaukset yleisiä

Myymälävarkaus on kaupan työntekijöille erittäin stressaava ja traumaattinen kokemus. Muuntorangaistus oletettavasti vähentäisi rikosten määrää ja vaikuttaisi näin kaupan henkilökunnan psyykkiseen jaksamiseen.

– Minua uhattiin viimeksi viime viikolla puukolla ja työntekijääni lyötiin. Puukkoa ei ole vielä näkynyt, vuodesta 2009 Töölössä työskennellyt Zittling kertoo.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi