K-kauppias huomasi, ettei varkaita sureta kiinnijääminen – Yrityslähestymiskielto etenee: ”Turvattomuutta ei mitata rahalla”

Hallituksen esitys yrityslähestymiskiellosta on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden aikana. Kerroimme viime viikolla asiasta täällä.

Kokenut K-kauppias pitää uudistusta tervetulleena, mutta hänen mukaansa se ei ratkaise kaikkia ongelmia.

– Se (yrityslähestymiskielto) on hyvä alku, mutta raskas vaihtoehto kaupalle. Varkauksia tekevät henkilöt ovat usein samoja, eikä virkavalta tai kiinnijääminen heitä kiinnosta, naantalilaisen K-Market PikkuKipparin toinen kauppias Jussi Tainio sanoo.

Yrityslähestymiskielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan.

Alalla yli 20 vuotta toiminut Tainio kannattaa uudistusta, koska se antaisi kaupoille mahdollisuuden sulkea häiriötä aiheuttavan henkilön ulos kaupan tiloista.

– Tästä on saatu hyviä kokemuksia Ruotsissa, koska tuomio lähestymiskiellon rikkomisesta on kovempi kuin näpistyksestä.

Kaupalle yrityslähestymiskielto voi kauppiaan mukaan olla työläs prosessi siksi, että henkilön aiheuttamia häiriöitä voi joutua kokemaan useita kertoja ennen kuin lähestymiskieltoa voi hakea. Kauppiasta mietityttää myös byrokratia.

”Oikeuslaitoksissa kaivataan asennemuutosta”

Tainion vetämä K-Market on viime aikoina säästynyt pahimmalta, mutta kauppiaan mukaan varastelu ja häiriökäyttäytyminen on alalla kasvava ongelma. Riskit kasvavat levottomammilla asuinalueilla.

– Varkaiden keskuudessa vallitsee kasvava välinpitämättömyys. Ei heitä kiinnosta sakot tai kiinnijääminen. Kaupan henkilökuntaa uhkaillaan tai jopa käydään myyjien kimppuun. Eikä tekijä maksa sakkoa, jos sellaisen saa. Tapavarkaille sakoilla ei ole merkitystä. On pitkä tie, että nämä henkilöt joutuvat vankilaan.

Kauppias pitää huolestuttavana ilmiönä sitä, että moni varkaustapaus ei etene oikeusasteessa. Tämä lisää varkaiden välinpitämätöntä asennetta.

– Suurimmasta osasta tehdään syyttämättäjättämispäätös vedoten ruuhkaan ja kiireeseen. Se on oikeustajun vastaista. Haluaisin tietää, miltä syyttäjistä tuntuisi, jos heiltä varastettaisiin tavaraa ja joku toinen päättäisi, että sillä ei ole mitään merkitystä. Myös oikeuslaitoksissa kaivattaisiin asennemuutosta.

”Pahinta, jos työntekijä pelkää tulla töihin”

Varkauksien lisääntyminen ja niihin mahdollisesti liittyvä väkivallan uhka on Tainion mukaan huolestuttavinta alan yrittäjien kannalta.

– Väkivallan pelko vaikuttaa kauppojen henkilökunnan työviihtyvyyteen ja mahdollisesti vaikeuttaa työvoiman saantia. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään omassa työssään. Se on kohtuuton tilanne.

Kauppias kertoo, että vuositasolla varkaudet voivat aiheuttaa pienellekin marketille kymmenien tuhansien eurojen tappiot.

– Turvattomuutta ei kuitenkaan voi mitata rahalla.

Näin valmistelussa edetään

Yrityslähestymiskiellon valmistelu jatkuu siten, että muutostarpeiden arviointi ja valmistelu tehdään oikeusministeriössä virkatyönä. Työn tueksi asetetaan seurantaryhmä, johon kutsutaan edustajia muun muassa tuomioistuinlaitoksesta, poliisista, Suomen Yrittäjistä ja Kaupan liitosta.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen on tyytyväinen yrityslähestymiskiellon etenemiseen.

– Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite on ollut, että myymälähäiriköt saataisiin kuriin viime kädessä viranomaisen asettamalla lähestymiskiellolla. On erinomaista, että asiaa valmistellaan nyt oikeusministeriössä, Toivonen sanoo.

– Kauppiailla ja heidän työntekijöillään on oltava oikeus työskennellä ja asiakkailla oikeus asioida turvallisessa ympäristössä, hän jatkaa.

Esiselvityksessä on arvioitu pääasiassa kahta keinoa hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi. Ensimmäinen on rikoslakiin perustuvan sekä viranomaisen määräämän yrityslähestymiskiellon säätäminen. Lisäksi selvityksessä on tutkittu Ruotsin yrityslähestymiskieltolakia ja sen toimivuutta.