K-kauppias joutui rajoittamaan aukioloa yöllisten häiriötilanteiden takia – ”Tein viime vuonna 200 ilmoitusta poliisille”

Näpistyksiä, häiriökäyttäytymistä ja uhkaavia tilanteita. Näitä joutui Vantaan Tikkurilan K-Supermarket Ylivedon henkilökunta kokemaan satoja kertoja viime vuosina erityisesti yöaikaan.

Viime viikolla K-kauppias Jouni Monto rajoitti kauppansa aukioloajan välille 6–24. Aiemmin kauppa oli viiden viime vuoden aikana ollut auki pikkutunneillakin.

K-Supermarket Ylivedon tilanteesta kertoi ensimmäisenä Vantaan Sanomat.

– Tein viime vuonna 200 ilmoitusta poliisille ilta- ja yöaikojen näpistys- ja häiriötilanteista. Näiden tapausten lisäksi oli paljon muitakin tapauksia, jotka olivat harmittomampia. Levottomimmat tunnit olivat puolenyön ja kello neljän välillä, Jouni Monto kertoo Yrittajat.fille.

Kahdestasadasta poliisille päätyneestä tapauksesta suurin osa oli näpistyksiä ja loput muuta häiriökäyttäytymistä.

– Häiriötilanteiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Tyypillinen näpistystilanne on niin sanottu juoksukalja, jossa isoon kassiin pannaan sixpackeja ja juostaan kassan ohi. Kaljaa viedään myös repuissa.

Monton mukaan varkaiden kiinniotto on usein hankalaa.

– Kaupassamme käy piirivartija. Yleensä tilanne on jo ohi siinä vaiheessa, kun vartija ehtii paikalle. Vartija saattaa lähteä perään, mutta yleensä hän ei saa varasta kiinni.

Monton mukaan K-Supermarket Yliveto sijaitsee Tikkurilan ytimessä, jossa on runsaasti liikennettä yöaikaan muun muassa siksi, että lähellä sijaitsee ravintoloita. Hän toteaa, että suurin osa häiriötä aiheuttavista on päihteidenkäyttäjiä.

– Esimerkiksi nuorisoporukat tulivat öisin kauppaamme. Myös päiväsaikaan tehtyjen näpistysten määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Niitä tapahtuu myös itsepalvelukassoilla.

Tapauksista tehdään ensin ilmoitus vartiointiliikkeelle ja sen jälkeen tarvittaessa poliisille.

– Kun kyseessä on alaikäinen, soitamme kotiin vanhemmille.

Henkilökunnan turvallisuus ykkösenä

Monto toteaa, että henkilökunnalle kiinniottotilanteet ovat hankalia. Yksiselitteisiä ohjeita K-kauppias ei työntekijöilleen anna, sillä kaikki tapaukset ja kiinnioton riskit ovat erilaisia.

– Emme halua aiheuttaa henkilökunnalle vakavia riskitilanteita, joten osa tapauksista joudutaan päästämään menemään. Henkilökunnan turvallisuus on tärkeämpi kuin jokin tuote.

Monto kannattaa lämpimästi yrityslähestymiskieltoa, joka on kirjattu hallitusohjelmaan.

– Yrityslähestymiskielto on todella hyvä idea. Kannatan ehdottomasti sitä, jos sitä vain pystyy seuraamaan.

Monto toteaa, että hänen kauppansa on jo antanut useita porttikieltoja tietyille häiriköille.

– Häiriötä tuppaavat aiheuttamaan samat tyypit. Tunnemme vakiokävijämme, joille olemme antaneet porttikiellon, mutta yleensä he unohtavat sen.

Yrityslähestymiskiellolla laajaa kannatusta

Suomen Yrittäjät on vaikuttanut jo pitkään aktiivisesti sen puolesta, että yrityslähestymiskielto saataisiin lainsäädäntöön.

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä kertoo, että yrityslähestymiskielto on nyt kirjattu hallitusohjelmaan.

– Vielä ei ole tietoa siitä, milloin yrityslähestymiskielto saadaan lainsäädäntöön eikä siitä, mihin lakiin se tulee mukaan. Mutta hallitusohjelman kirjaus asiasta on hyvin selkeä, ja odotamme sen mukaista lainsäädäntöä. Työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö ja sisäministeriö käyvät yrityslähestymiskiellosta keskustelua tänä keväänä, Toivonen sanoo.

Hänen mukaansa yrityslähestymiskieltoa tarvitaan sekä yritysten työntekijöiden että asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi.

– Häiriökäyttäytymisen lisäksi myös näpistely on nykyisin suuri ongelma ja iso kustannus kaupoille. Kun näpistelyn kustannukset siirtyvät tuotteiden hintoihin, se on myös asiakkaiden ongelma, Toivonen toteaa.

Hänen mukaansa yrityslähestymiskieltoa ryhdyttiin aikoinaan ajamaan lainsäädäntöön tilanteessa, jossa tietyt joukot kiertelivät jatkuvasti eri myymälöissä näpistelemässä, mutta selvisivät ilman rangaistusta.

– Sakon muuntorangaistus oli poistettu lainsäädännöstä. Jos näpistelijät eivät pystyneet maksamaan sakkoa, heitä ei voitu pistää istumaan rangaistusta, Toivonen kertoo.

Sittemmin näpistelystä määrätyn sakon muuntorangaistus palautettiin lakiin, mutta näpistely ei ilmiönä silti laantunut.

Suomen Yrittäjien lisäksi yrityslähestymiskiellon puolesta ovat toimineet aktiivisesti myös Kaupan liitto ja PAM.

– Yrityslähestymiskiellolla on varmasti laajalti kannatusta muuallakin elinkeinoelämän parissa, kun työntekijäpuolikin on tässä mukana, Toivonen arvioi.

Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa jo jonkin aikaa.

Myymälävarkauksien määrä kasvussa

K-ryhmän yritysturvallisuudesta vastaava johtaja Petri Käyhkö kannattaa myös yrityslähestymiskieltoa.

– Yrityslähestymiskielto olisi yksi keino puuttua toistuviin myymälävarkauksiin ja häiriökäyttäytymisiin. Sillä voitaisiin osoittaa, ettei toistuvaa häiriökäyttäytymistä hyväksytä. Kyse on myös kaikkien palvelualoilla työskentelevien turvallisuudesta. Toki tärkeää on myös poliisin resurssien turvaaminen, sillä he tekevät hyvää työtä, mutta he joutuvat tekemään myös priorisointia, Käyhkö sanoo.

Hänen mukaansa on valitettava tosiasia, että kauppojen kohtaama häiriökäyttäytyminen on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi.

– Esimerkiksi meille Keskon tietoon tulleiden myymälävarkauksien määrä on ollut selkeässä kasvussa koronapandemia-ajasta alkaen.

Käyhkön mukaan K-ryhmän kauppojen aukioloaikoja ei ole kuitenkaan jouduttu supistamaan häiriökäyttäytymisen vuoksi muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

– Isosta ilmiöstä ei aukioloaikojen supistamisessa toistaiseksi ole kyse. K-Market-ketjun kaupat eivät lähtökohtaisesti ole auki vuorokauden ympäri, ja esimerkiksi kaikki 24/7 auki olevat K-Citymarketit ovat viime aikoina pitäneet aukioloaikansa ennallaan.