Kainuun oma matkailukeisari Markku Laanti koki rankan lapsuuden: ”Se toi näyttämisen halua”

Markku Laantin, 59, kainuulainen matkailuimperiumi on ulottanut lonkeronsa myös viihdemaailmaan. Vuosi sitten Vuokatissa kuvattiin Christopher Lambertin tähdittämää, Marko Mäkilaakson ohjaamaa The Creeps -elokuvaa. Kauhukomediassa hiihtolomalle saapuneet amerikkalaiset nuoret joutuvat pelottavien tapahtumien keskelle, kun pienet ja tappavat oliot valtaavat paikan. Suomalaisista hiteistä Vuokatissa on kuvattu Napapiirin sankarit 3.

– The Creeps oli käsikirjoitettu Vuokattiin, kaikki tapahtumat keskittyvät tänne. Tällaisilla produktioilla haemme jatkossakin kansainvälistä näkyvyyttä, Laanti kertoo.

Hotelliprojektiin ilman kokemusta

Vuokatin matkailusta puhuttaessa Laantia on lähes mahdoton sivuuttaa. 2000-luvulla hän on ollut vaikuttamassa osaltaan alueen kehitykseen ja matkailijamäärien kasvuun. Useimmiten Laantilla on käynnissä jokin projekti. Niin on tälläkin hetkellä.

– Nykyisessä hotellissa on vain 15 huonetta. Olisi ajatuksena tuplata kapasiteetti.

Nykyisen laajuinen hotelli avasi ovensa 4,5 vuotta sitten. Sitä ennen Laantilla ei ollut minkäänlaista kokemusta hotellibisneksestä.

– Kaltaiselleni myyntimiehelle tuntui tuskalliselta vastailla yhden yön majoituksen ja aamupalan perässä oleville yritysasiakkaille ja kaupparatsuille. Piti myydä eioota, kun meillä oli vain mökkejä. En pitänyt siitä, että piti käyttää ulkopuolisia catering-palveluita, joiden palvelutaso ei ollut oman sormen alla.

Ratkaisu ongelmaan oli tuolloin jo olemassa, sillä Laanti omisti hyvältä paikalta tontin, joka soveltui erinomaisesti hotellin rakentamiseen. Kun kaavoitus ja rahoitus järjestyivät, hotelliprojekti lähti vauhdilla käyntiin.

Hotellin ympärillä, rinteen juurella on edelleen noin 10 000 kerrosneliömetriä tonttimaata. Siihen Laanti etsii nyt rahoittajia hotellin laajennukselle.

– Muutama vuosi sitten saimme kaavoituksen sen osalta kuntoon. Etsinnässä on sijoittaja, joka lähtisi rakentamaan majoitusta. Projekti vaatii rahoitusjärjestelyjä, jotta se notkahtaisi eteenpäin.

Kymmenen huoneiston tavoite

Laanti aloitti yrittäjän uransa toimistoautomatiikan parissa. Hän oli yksi kuudesta omistajasta yrityksessä, joka myi monenlaista toimistotekniikkaa Oulun, Kajaanin ja Kuusamon alueilla. Yrityksen myynti jätti pelimerkkejä uusiin ideoihin.

– Jo tuolloin tunsin vetoa kiinteistöomaisuuteen. En ole koskaan ollut mikään kasinopeluri enkä ole pelannut myöskään pörssiosakkeiden kanssa. Ostin aluksi kerrostaloyksiöitä, kunnostin ja vuokrasin ne ja myin eteenpäin. 

Vuonna 1998 Laanti sijoitti Vuokatissa ensimmäisiin kiinteistömaa-alueisiin. Tarkoituksena oli ostaa paritalo ja myydä se eteenpäin, mutta pian suunnitelmat eskaloituivat.

– Tajusin, että näitähän voisi vuokrata eteenpäin. Laskin, että siihen tarvitaan vähintään kymmenen huoneistoa, jotta homma olisi kannattavaa.

Hiljalleen huoneistojen määrä kasvoi. Ensimmäinen valmistui vuoden 1999 jouluksi. Samoihin aikoihin käynnistyi rajat aukesivat ja voimakas venäläisten turistien buumi alkoi. Moni 2000-luvun alussa kotimaisissa hiihtokeskuksissa uutta vuotta viettänyt muistaa ilmiön.

Laanti huomasi pian Vuokatin hyvät puolet matkailukeskuksena. Toisin kuin Lapin keskuksissa, sesonki ei rajoittunutkaan pelkästään talveen vaan matkailijoita riitti tungokseen asti myös keskellä kesää.

Mitä enemmän huoneistoja valmistui, sitä vakaammalta liiketoiminta alkoi näyttää. Matkailuliiketoiminnan tuotoilla Laanti pystyi maksamaan lainojen kolot ja velkojen kuolettamiset. Sen jälkeen hän otti aina lisää lainaa ja rakensi lisää.

– Kysyin asiakkailta, mitä he tarvitsevat ja seuraavassa rakennusprojektissa toteutin niitä toiveita.

Eräs asiakas kysyi kerran, onko tarjolla rantatonttia. Laanti pisti kysymyksen korvan taakse.

– Piti etsiä hieman erilainen kohde, sellainen mitä muilla ei ollut. Se oli sitten saari.

Koulukiusaaminen toi näyttämisen halun

Yksi syy menestykseen voi löytyä Laantin lapsuudesta. Lastensuojeluviranomaiset noutivat kuukauden ikäisen Markun turvaan Vuokatissa tuolloin toimineeseen emäntäkouluun. Yläasteikäisenä hän joutui lähes päivittäin väkivaltaisen kiusaamisen kohteeksi. Kiusaaminen yhdistää pariskuntaa, sillä myös hänen vaimonsa on joutunut kokemaan samaa kouluaikoina.

– Ne kokemukset ovat tuoneet sitkeyttä ja näyttämisen halua. Eräänlaista kunnianhimoa sekoitettuna kylähulluuteen. Tietyllä tavalla tässä bisneksessä täytyy olla itsepäinen ja yksinäinen susi.

Laanti on paitsi edellisestä liitosta syntyneen poikansa lapsien ukki, myös isä kahdelle nykyisen avioliittonsa lapselle.

– En voisi suositella tällaista elämäntapaa kenellekään. Tuskin jälkikasvu näihin hommiin lähtee. Toki tässä pyrkii olemaan myös hyvä isä.

Yksi asia on varma: Ideat eivät ole Laantilta loppumassa. Keskustelu palautuu Kainuun matkailun ja Vuokatin tulevaisuuteen. 

– Rahat loppuvat ennen ideoita. Se mikä täältä Vuokatista puuttuu, on iso investoija. Samaan tapaan kun Pentin suku Tahkolla ja Terentjeff Iso-Syötteellä.