Kaksi Kanta-Hämeen kuntaa pääsi maaliin hankintojen kehittämisprosessissa, useissa hyvään alkuun

Hämeen Yrittäjien hankinta-asiantuntija Sanna Meronen-Vilenius on yhteistyössä MTK Hämeen kanssa koordinoinut julkisten hankintojen kehittämisohjelmaa, minkä tärkeänä sisältönä on ollut tämän vuoden aikana toteutetut työpajat kantahämäläisten kuntien edustajien kanssa. Yhteinen tekeminen ja avoin keskustelu ovat tiivistäneet yhteistyötä sekä keskinäistä ymmärrystä.  

– Parhaita hetkiä on ollut, kun olen päässyt ojentamaan kunniakirjat aktiivisesta julkisten hankintojen kehittämisestä kuntien hankintojen kehittäjille. Se on huomionosoitus heille halusta kehittää hankinta-asioita omasta näkökulmastaan sekä vuorovaikutteisesti yrittäjien kanssa, kiittelee Meronen-Vilenius. 

Lopen hankintapajoihin osallistui innokkaasti yli 10 kunnan hankintojen parissa työskentelevää henkilöä. Pajoissa syvennyttiin hankintaprosesseihin ja hankintalain vaatimuksiin. Keskeisin teema oli pienhankinnat, niiden selkeyttäminen ja viestintä.  
– Pääsemme suoraan kehittämään pienhankintojen ohjeistusta. Esille tuli myös kehittämistarpeita, joilla saamme Lopen kunnan hankintoja sujuvoitettua entisestään. Näitä lähdetään työstämään edelleen yhteistyössä, kertoo Lopen kunnan talous- ja hallintojohtaja Jenny Saarela. 

Hausjärvellä käydyn kuntapajakierroksen aikana kunta päivitti hankintaohjeensa ja halusi myös jatkaa yhteistyötä. Julkiset hankinnat Häme -verkkosivuille kehitetään parhaillaan Kanta-Hämeen pienhankintakanavaa ja Hausjärvi onkin ensimmäinen kunta, joka ilmoittaa pienhankinnoista tällä sivustolla. 

Avoin keskustelu lisää ymmärrystä 

Ypäjällä päädyttiin myös keskittymään pienhankintoihin ja pienhankintaohjeen tekemiseen. 
– Konkretia ja lähteminen liikkeelle kunnan omista tarpeista ovat tehneet hankintapajoista erinomaisia. Pystymme hyödyntämään tätä antia kunnan tekemissä hankinnoissa ja hankintojen suunnittelussa, toteaa Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujula. 

Hämeenlinnassa yhteistyöpajassa mukana on ollut henkilöitä kaupungin hankinta-, strategia- ja toimialayksiköistä. Työpajassa on käyty läpi hankintaprosessien nykytilaa, vahvuuksia ja kehittämiskohteita – osaamisen, viestinnän ja seudun elinvoiman kehittämisen näkökulmasta. Alkuvuoden 2023 työpajoissa keskitytään erityisesti hyvinvointialueen tuomiin muutoksiin. 
– Avoimessa keskustelussa saadaan entistä enemmän ymmärrystä niin tarjoajien kuin hankintayksikön haasteisiin. Pyritään tiivistämään yhteydenpitoa yrittäjiin ja jatketaan panostamista hankintojen valmisteluvaiheeseen. Voimme löytää uusia näkökulmia kilpailutuksiin, kuvailee kaupungin hankintapäällikkö Aapo Korte. 

Riihimäellä lähdettiin syyskuussa liikkeelle suoraan pienhankinnoista, koska kaupunki oli tehnyt laadukkaan nykytila-analyysin hetkeä aikaisemmin. Yhteistyö jatkuu tulevien tarpeiden mukaan. 
– Parasta on ollut hankintatoimeen ja hankintoihin liittyvässä keskustelu, jossa on yhdessä tunnistettu tämän hetkisiä kehityskohteita ja sparrailtu mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Hankintatyöpajoissa on ollut voimakkaasti mukana pk-yritysten asemaan liittyvät näkökulmat julkisissa tarjouskilpailuissa ja erityisesti se, miten heidän asemaansa halutaan parantaa näissä, antaa palautteena Riihimäen kaupungin hallintopäällikkö Janina Riutta. 

Janakkalan hankintapajat käynnistyivät nykytila-analyysistä ja teeseistä onnistuneisiin hankintoihin. Keskustelua käytiin aktiivisesti ja osallistujat yhteistuumin päätyivät jatkamaan prosessia hankintaohjeen arvioinnilla ja mahdollisesti sen päivittämisellä. 

Osa kunnista lähtökuopissa 

Virkamiesten palautteet ovat varmasti sekä rahoittajan ja kehittämisohjelman vetäjien mieleen. Pari kuntaa on vielä lähtötelineissä ja kolme vasta suuntaamassa niihin. 
– Mukaan lähteneet kunnat saavat merkittävää uutta kyvykkyyttä oman toiminnan tehokkaaseen johtamiseen. Tämä tarkoittaa kuntalaisille jatkossa parempia palveluita ja alueen yrityksille elinvoimaisempaa toimintaympäristöä, Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka toteaa. 

Kehittämisohjelma jatkuu ensi kesään saakka, mutta muutama kunta ei ole vielä tehnyt päätöstä mukaan lähtemisestä. 
– Olisi todella sääli, jos tämä resurssi jäisi jossain kunnassa käyttämättä. Niissä kunnissa ero naapureihin tullee kasvamaan ja paineita talouden terveelle ylläpitämiselle voi ilmaantua, Haukka vinkkaa.