Kaksi padel-yrittäjää kertoo nyt, mitä lajille tapahtui Suomessa: ”Olen käynyt purkamassa tilauksesta”

Korona-aikana kovaan suosioon nousseen padelin harrastajamäärät ovat laskeneet, minkä seurauksena padel-halleja on suljettu eri puolilla Suomea. Viimeksi hallin sulkemisesta kertoi Padel X, joka päätti laittaa lapun luukulle Turussa, Porissa ja Jyväskylässä. Padel Club Finland on sulkenut viimeisen vuoden aikana lähemmäs kymmenen hallia.

Samaan aikaan halleja on kuitenkin myös avautunut, mutta merkittävästi vähemmän.

Jyväskyläläinen Racquet Club Oy:n yksinyrittäjä Petri Pykälämäki on saanut osan sekä padel-huuman noususta että sen laskusta. Hän teki padelhallia pyörittävällä MPV-Sports Oy:llä konkurssin Seinäjoella vuonna 2023.

– Se oli ikävä tapaus. Elettiin koronan jälkeistä aikaa. Olin tehnyt silloiselle yrittäjälle halliin neljä padelkenttää. Yrittäjä jäi minulle velkaa, ja vuokranantajallakin oli saamisia. Vuokrasopimus irtisanottiin, ja sain tehtyä vuokranantajan kanssa houkuttelevan sopimuksen hallin vuokraamisesta.

Vanhan vuokralaisen saaminen pois kesti puolitoista vuotta. Sinä aikana paikkakunnalle oli noussut kaksi isoa padelhallia. Kun Pykälämäki sai oman hallinsa auki, sille ei riittänyt enää asiakkaita. Nyt yrittäjä on päässyt kokemuksestaan yli.

– Vanhasta hallista jäi 100 000 euroa velkaa, joita olen tässä saanut maksettua ja pääsen hiljalleen eroon veloista.

”Ei minua harmita, että hallissa on padel-kenttiä.”

Petri Pykälämäki, yrittäjä

”Padel-kentillä paljon tyhjiä vuoroja”

Padel-liiketoimintaa Pykälämäki ei ole jättänyt, sillä hän pyörittää Jyväskylän alueella kahta noin 2 000 neliömetrin suuruista mailapelihallia. Molemmat hallit ovat hänen omistuksessaan. Vanhempi halli on ollut toiminnassa jo kymmenen vuoden ajan, mutta padel-kentät ovat tulleet valikoimaan myöhemmin ”buumin” aikana.

– Ei minua harmita, että hallissa on padel-kenttiä. Lajille on edelleen kohtuullinen kysyntä. Kilpailutoiminta Jyväskylässä on aktiivista. Viime viikonloppuna turnaukseen osallistui 250 ihmistä.

Jyväskylän talousalueella padel-kenttiä on edelleen runsaasti, 39 kappaletta. Tenniskenttiä ei sen sijaan ole rakennettu läheskään samaan tahtiin. Pykälämäen liiketoiminnassa tennis tuo suurimmat tulot.

– Alueella on vain kahdeksan sisäpelikenttää tennikselle. Ruuhka-ajat varataan yleensä täyteen, mutta padel-kentillä on paljon tyhjiä vuoroja. Tennis ei ole kovin altis trendeille. Se myy aina.

Yrittäjän uudemmassa hallissa voi harrastaa lisäksi sulkapalloa, pickleballia tai treenata kuntosalilla.

”Korona-aika antoi väärän kuvan”

Pykälämäen varsinaista liiketoimintaa on ollut jo pidemmän aikaa mailapelikenttien rakentaminen. Hän on rakentanut esimerkiksi sisätenniskenttiä eri puolille Suomea. Padel-kenttien rakentaminen on viime aikoina vaihtunut niiden purkamiseen.

– Nyt ei hirveästi rakenneta uusia padel-kenttiä. Olen käynyt purkamassa niitä tilauksesta esimerkiksi Seinäjoella ja Vierumäellä.

Padel-huuman loppumisen taustalla jyväskyläläisyrittäjä näkee liian nopeasti kuumentuneen hallirakentamisen, joka ei lopulta ollut linjassa todellisen kysynnän kanssa.

 – Tuli isoja toimijoita, jotka hamstrasivat halleja. Rakentaminen ylikuumeni. Korona-aika antoi lisäksi väärän kuvan padelin kysynnästä, kun hallit olivat aamusta iltaan täyteen varattuja. Se antoi vinoutuneen vaikutelman siitä, että kenttiä tarvitaan kauhean paljon lisää.

Nyt padel-hallien kenttiä puretaan ja halleja myydään uusiin käyttötarkoituksiin huutokaupoissa. Pykälämäen mukaan kentät puretaan ehjinä niin, että niitä voidaan käyttää jossain muualla.

”Tein ensimmäisen ja viimeisimmän padelhallin.”

Harri Seppälä, yrittäjä

Yrittäjä innostui hallihankkeesta Lapualla

Lapualainen monialayrittäjä Harri Seppälä kertoo olevansa Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen padel-yrittäjä.

– Tein ensimmäisen ja viimeisimmän padelhallin, hän vitsailee.

Seppälä on kuitenkin oikeassa, sillä hän oli mukana avaamassa Pohjanmaan ensimmäistä padel-hallia kuutisen vuotta sitten. Kuukausi sitten hän avasi uutuuttaan hohtavan 1 560 neliön mailapelikeskuksen Lapualla. Myös vanhempi halli on edelleen Seppälän omistuksessa.

Yrittäjän mukaan uudempi halli ”ajautui” hänen käsiinsä. Padel Club Finland ei koskaan käynnistänyt hallissa liiketoimintaa. Kun halli vapautui, Seppälä päätti tarttua toimeen.

– Lapuan kokoisessa kunnassa tarvitaan yksi mailapelihalli. Nyt meillä on kansallisen tason mitat täyttävä tenniskenttä, jonka pinnoite on sama kuin Australian avointen kentissä. Kaikki on tehty viimeisen päälle.

Seppälä kertoo olevansa tyytyväinen, jos hän saa mailapelihallin toiminnalla katettua rahoituksen korot ja kiinteistön lämmityksen.

”Laskutikku oli pielessä”

Seppälä on kartuttanut omaisuutensa metall- ja muovialan yrityksissä. Hän on ollut käynnistämässä useita yrityksiä ja myynyt niitä eteenpäin. Hän myöntää, että padel-halli ei ole hänen liiketoimistaan parhaita.

– Lapuan kokoisella paikkakunnalla ei ole ikinä saatu 1,7 miljoonan investointia kuoletettua. Aikanaan kun halli rakennettiin, laskutikku oli pielessä. Pääomat hallin pyörittämiseen pitää saada muulla yritystoiminnalla.

Seppälä kertoo olevansa tyytyväinen, jos hän saa mailapelihallin toiminnalla katettua rahoituksen korot ja kiinteistön lämmityksen.

– Kaikki muun on plussaa. Lasken myös, että Lapuan parhaalla paikalla sijaitsevalla hallikiinteistöllä on jokin arvo. En tietääkseni ole koskaan tehnyt yrityksilläni tappiollista tulosta, mutta hallin kanssa pitää kokea sekin.

Samaan hengenvetoon Seppälä myöntää, ettei hän lähtenyt liikunta-alan yrittäjäksi voitot mielessään.

– Olen intohimoinen mailapeliharrastaja. Huomasin, että 60-vuotiaskin pystyy harrastamaan padelia aika hyvin. Nyt minulla on mahdollisuus tarjota erinomainen urheiluharrastus muillekin kuusikymppisille, jotta hekin innostuisivat parantamaan kuntoaan.