Kaksi yrittäjää kertoo, miten tekoäly auttaa heitä työssä – Aina chatbotin ehdotus ei miellytä: ”Liian usein jenkkityylinen”

Kun espoolainen yrittäjä Jani Hiltunen pakertaa verkkopalveluiden kehittämisen kanssa, hän luottaa paitsi omiin taitoihinsa, myös tekoälyyn.

– ChatGPT on jatkuvasti auki koneella. Olen käyttänyt sitä parin vuoden ajan kaikenlaiseen ongelmanratkaisuun. Jos joku asia koodissa on rikki, voin kysyä mistä on kyse, ja tekoäly ehdottaa kokeilemaan jotakin korjausta. Parhailla työkaluilla tehokkuus koodaamisessa on 2–3-kertainen, Hiltunen kertoo.

Tärkeässä roolissa on tekoälyn käyttö ohjelmistokoodin kehittämiseen. Se tarkoittaa, että tekoäly koodaa suurimman osa. Hiltusen tehtäväksi jää ChatGPT:n komentaminen ja koodin toimivuuden tarkastaminen.

– Aika vähän täytyy itse kirjoittaa enää koodia, LiquidBloxin yrittäjä myöntää.

Hiltunen otti ChatGPT:n käyttöön parisen vuotta sitten, kun kielimallin kehittyneempi versio GPT-3 tuli saataville.

– Se osasi jo aika paljon, mutta tuossa vaiheessa tekoälyn rooli oli enemmänkin oman työn tukijana. Tekoäly oli jo sen verran kehittynyttä, että oli järkevämpi kysyä asioita ChatGPT:ltä kuin lähteä etsimään vastauksia netistä, yrittäjä kertoo.

Tekoälyn nopeat kehitysharppaukset ovat lisänneet Hiltusen ajankäyttöä ChatGPT:n parissa. Nykyisin se osaa jo ehdottaa jatkoa Hiltusen syöttämälle koodinpätkälle. Lisäksi tekoäly alkaa jo ymmärtää kontekstia eli riippuvuutta muihin tiedostoihin. Hiltunen kertoo esimerkin tehokkuuden lisääntymisestä.

– Jos haluan, että jokin ohjelmisto toimii useammalla kielellä, tekoäly hoitaa homman nopeasti. Aikaisemmin lokalisointi oli työlästä, mutta nyt pystyn lisäämään kymmenen uutta kieltä ohjelmiston käyttökieliksi nappia painamalla.

Promptaustaito korostuu

Tekoälyn käyttö ohjelmoinnissa saattaa kuulostaa helpolta, mutta näin ei välttämättä ole. Hiltusen mukaan koodarin osaamista tarvitaan varsinkin, jos kyseessä on vähänkään haastavampi koodausprojekti.

– Tekoälyn käytössä edellytetään taitoa, jotta käyttäjä pystyy hahmottamaan isoja kokonaisuuksia. Mitä enemmän pystyy antamaan selkeitä ohjeita ja suunnittelemaan asioita mahdollisimman pitkälle, sitä paremman lopputuloksen ja enemmän valmista saa.

Koodauksessa tämä tarkoittaa ymmärrystä siitä, tekikö tekoäly toivotun kaltaisia muutoksia koodiin niin, ettei se hajota mitään. Yrittäjä uskoo, että huippuasiantuntijoiden vaatimustaso vain nousee, kun tekoäly kehittyy. Silloin on osattava promptata oikein eli syöttää tekoälylle relevantteja tehtäviä.

Mutta kuinka pitkälle tekoälyä ohjelmointiin käyttävä pärjää ilman koodarin osaamista? Hiltunen miettii hetken.

– Olen miettinyt tätä paljon. Tavallinen käyttäjä voi luoda ominaisuuksia esimerkiksi yrityksen verkkosivulle tiettyyn pisteeseen asti. Vaikka ei tietäisi ohjelmoinnista mitään, saattaa puolivahingossa saada aikaan toimivan jutun. Mitä vaativampiin yksityiskohtiin mennään, tekoäly ei enää osaa ennakoida, mitä käyttäjä siltä haluaa. Tällöin promptien on oltava yhä tarkempia ja siinä tarvitaan tietoa ohjelmoinnista.

Tekoälyn avulla Suovirta kertoo saavansa kuviin huomiota herättäviä värejä. Joskus hän pyytää piirrosmaisen kuvan, jos katsoo sen sopivan parhaiten sosiaalisen median julkaisuun.

Tekoäly myy jenkkityyliin

Jyväskyläläisen Mikael Suovirran Nollaamo Oy tuo maahan palautumista tukevia hyvinvointilaitteita, joita se myy muun muassa urheiluseuroille ja yrityksille. Vuonna 2021 perustettu yritys on aktivoitunut viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan Suovirta on löytänyt tekoälytyökalut.

– Lähdin kokeilemaan, koska halusin tuottaa teksti- ja kuvamateriaaleja mahdollisimman fiksusti. Oma kykyni tuottaa esimerkiksi tekstimateriaalia luettavaan muotoon on todella huono, yrittäjä kertoo.

Suovirta yrittäjä käyttää ChatGPT:tä ideoiden sparraamiseen ja lähes valmiin lopputuloksen tekemiseen. Aikaisempi tuska tekstin tuottamista kohtaan on hävinnyt.

– Käytin aikaisemmin ulkoistettuja sisällöntuotannon palveluita, mutta niissä suurin ongelma oli aina se, että yksinyrittäjänä minulla oli haastavaa löytää aikaa kommunikointiin toisen osapuolen kanssa. Tekoälyn kanssa kommunikointi on helpompaa.

Suovirta on viimeisen vuoden ajan opettanut tekoälylle oman yrityksensä kannalta oleellisia tarpeita ja muun muassa eri kohderyhmiä. Hänellä on käytössään ChatGPT:n maksullinen versio, joka tarjoaa tarkempia tuloksia.

– Normaalisti teetän tekoälyllä viikoksi tai kahdeksi kaikki sosiaalisen median ja uutiskirjeiden materiaalit. Lisäksi tuotan tekoälyllä valokuvia, yrittäjä kertoo. Valokuvien tekemiseen hän käyttää ChatGPT:n lisäksi Mainosmoottori-palvelua.

Tekoälyn avulla Suovirta kertoo saavansa kuviin huomiota herättäviä värejä. Joskus hän pyytää piirrosmaisen kuvan, jos katsoo sen sopivan parhaiten sosiaalisen median julkaisuun.

Sosiaalisen median tekstimateriaalien tuottamisessa ChatGPT:n antamat tulokset eivät ole aina olleet yrittäjän mieleen. Perusrutiiniin kuuluu tekstin tarkistaminen, mutta välillä myös tekstin sävy voi olla epäsopiva Suomen markkinoille.

– Jos haluan postaukseen myynnillistä aspektia, lopputulos on usein liian jenkkityylinen, joka ei mielestäni sovi suomalaiseen makuun. Tuote saatetaan kehua kuuhun ja tekoäly saattaa lisätä tekstiin keksittyjä referenssejä. Toivoisin, että markkinoille tulisi enemmän suomalaisia tekoälysovelluksia, jotka taipuisivat paremmin pohjoismaiseen tapaan tehdä töitä, Suovirta sanoo.

Pienistä puutteista huolimatta tekoäly säästää Suovirran aikaa hänen arvionsa mukaan 4–6 tuntia viikossa. Säästyneen ajan hän käyttää varsinaiseen myyntityöhön kuten asiakaskontakteihin ja palavereihin.

– Suosittelen jokaista testaamaan vaikka ilmaisella versiolla. Rohkeasti kimppuun ja kouluttamaan.

”ChatGPT on lukenut kaiken”

Jani Hiltunen uskoo, että tekoäly tarjoaa koodareille paljon uusia mahdollisuuksia kuluvan vuoden aikana. Hän muistuttaa, että jo nykyisellään tekoälyn tietomäärä on hurja.

– ChatGPT on käytännössä lukenut kaiken internetissä vapaasti jaettavan koodin ja esimerkiksi kaikki koodarien palstat, joilla jaetaan neuvoja ja kikkoja. Siksi tekoäly osaa useimmiten tarjota oikeat ratkaisut ja ymmärtää eri koodikielten erot.

Kuluvan vuoden aikana Hiltunen odottaa kehitysaskelia niin sanottuihin tekoälyagentteihin, jotka seuraavat käyttäjän työskentelyä ja voivat ehdottaa, miten jonkin asian voisi tehdä paremmin tai tehokkaammin.

– Odotettavaa on, että monessa asiassa pääsee pidemmälle itsenäisesti ilman ulkopuolista apua. Oman yrityksemme tavoitteena on saada päivittäisessä työssä lisää tehoja yhdestä ihmisestä. Samalla työstä tulee nautinnollisempaa, kun työntekijät voivat keskittyä heidän asiantuntemuksensa mukaisiin tehtäviin, Hiltunen kertoo.

Oman kokemuksensa innoittamana Hiltunen julkaisee alkuvuodesta suomalaisille suunnatun tekoälypalvelun toimistotyön sujuvoittamiseksi. Yrittäjä ei silti usko, että kaikkia työtehtäviä voi jatkossakaan antaa tekoälyn vastuulle.

– Maailma ei voi olla sellainen, että tekoäly vain keskustelee itsensä kanssa. Uskon enemmänkin siihen, että tekoäly tehostaa ihmisten omaa tekemistä.