YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Kannattavuus normalisoituu mutta investoimaan ei riehaannuta
Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat positiiviset, mutta kasvu jää hitaaksi.
– Kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan määrätietoisia rakenteellisia uudistuksia Suomen talouteen, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Kanta-Hämeen pienistä ja keskisuurista yrityksistä 38 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana. Noin joka toinen yritys arvioi suhdanteiden pysyvän alueella ennallaan. Yhdeksän prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Suhdannenäkymien saldoluku nousi maakunnassa viidellä yksiköllä, kertoo tänään julkaistu Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaama Pk-yritysbarometri. Taloustutkimuksen tekemään barometriin saatiin Kanta-Hämeessä vastaus 236 yrityksestä.
Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat Kanta-Hämeessä toiveikkaita. Kannattavuusodotukset ovat samoissa lukemissa kuin syksyllä 2016. Koko maassa odotukset kannattavuudesta alkavat normalisoitua ja lähestyä hyvien taloudellisten olojen tasoa.
Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat hieman aiempaa positiivisemmat, mutta edelleen hyvin alhaiset. Kanta-Hämeen alueen teollisuusyrityksissä uskotaan saldoluvun perusteella vahvasti kapasiteetin käyttöasteen nousuun (saldoluku +48). Materiaalien hintojen nousuun (+43) ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia (+36) on alueella seuraavaksi eniten.
Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat saldoluvun perusteella negatiiviset (-2).
– Hieman yllättäen voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten investointiodotuksia peilaava saldoluku ei kohentunut suhteessa syksyn Pk-yritysbarometriin. Tämä saattaa kertoa kasvuodotusten laskemisesta. Lisäksi on huomattavaa, että näistä pk-yrityksistä hieman aiempaa useampi aikoo vähentää investointejaan, Mika Kuismanen sanoo.
Vienti vetää vähän paremmin
Kanta-Hämeessä kyselyssä ilmoitti 22 prosenttia harjoittavansa vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maassa 23 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on noin 65 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla.
Voimakkaasti kasvuhaluiset yritykset erottuvat selkeästi joukosta, kun niistä yli 50 prosenttia hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Kasvuhakuisten yritysten joukossa vastaava määrä on 27 prosenttia. Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisen voidaan näin ollen katsoa tukevan suoraan myös kasvua ja työllisyyttä.
– Perinteisesti vientiodotuksissa ja toteutuvan viennin määrässä muutokset ovat usein nopeita ja jyrkkiä. Tämän barometrin mukaan viennin määrän odotetaan kuitenkin nousevan seuraavan vuoden aikana vain maltillisesti, Kuismanen sanoo.
Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä
Taloudellisten olojen paraneminen ei näy välittömästi yhtä suurena muutoksena pk-yritysten henkilöstöodotuksissa, koska yritykset ovat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Työllistämisodotusten saldoluku nousi syksystä kolme yksikköä.
– Pk-yritysten lähiajan positiivisten suhdanneodotusten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että yrityksiin alkaa syntyä uusia työpaikkoja, Kuismanen sanoo.
Suurin työllistämisen este on epävakaa taloudellinen tilanne ja huono kysyntä. Myös työn sivukulujen suuruus ja työvoiman heikko saatavuus estävät yrityksiä palkkaamasta lisää henkilökuntaa. Tämä ongelma korostuu erityisesti kasvuhaluisten yritysten kohdalla.
Lähes puolella yrityksistä osaavan työvoiman puute rajoittaa kasvua. Joka kymmenes yritys ilmoittaa osaavan työvoiman saatavuuden olevan yrityksen kasvun merkittävin este ja noin 40 prosentilla yrityksistä kyseinen tekijä rajoittaa jossain määrin kasvua.
Jokioisilla teräsrakenteita valmistava Pajakallio Oy on palkannut viime vuonna 3 uutta työntekijää. Tänä vuonna on luvassa uusia rekrytointeja.
– Forssan seudulla työvoiman saatavuus on kohtuullinen. Yrityksellä on vastuu kouluttaa työntekijänsä. Ei voi odottaa, että saisimme valmiita työntekijöitä, toimitusjohtaja Marko Maskulin kertoo kokemuksistaan.
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometri julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Siinä kysytään pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia tulevalle 12 kuukaudelle.
Lisätietoja:
Pk-yritysbarometri, kevät 2017: https://www.yrittajat.fi/pk-yritysbarometri-12017-549090
toimitusjohtaja Juha Haukka, Hämeen Yrittäjät, puh. 050 433 0134
