Kansainvälisessä vertailussa lomautusjärjestelmä osoittautui joustavaksi – Euroopassa pelastettu miljoonia työpaikkoja

Tanskassa on ollut työn jakamiseksi kutsuttu lyhennetyn työajan järjestelmä, josta on määräyksiä laissa sekä teollisuusliittojen yhteiselimen COindustrin ja Dansk Industrin välisessä työehtosopimuksessa.

Tämä selviää Teollisuusliiton, Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron toimeksiannosta tehdystä lyhennetyn työajan järjestelmiin keskittyvästä selvityksestä. Selvityksen teki RainaGlobalin yrittäjä ja työelämän konsultti Jyrki Raina. Koronapandemia, lyhennetyn työajan järjestelmät ja irtisanomisten välttäminen -selvityksessä keskitytään työaikajärjestelmiiin.

Elokuun lopussa julkaistun selvityksen mukaan Tanskan mallissa irtisanomissuoja on heikko, mutta turvaverkko vahva ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka on pitänyt työttömyysjaksot lyhyinä. Normaalioloissa mallissa työaikaa voi lyhentää irtisanomisten välttämiseksi enintään 13 viikon ajan 12 kuukauden aikana. Selvityksen mukaan työvoimaviranomaiset voivat yrityksen hakemuksesta myöntää toisen 13 viikon jakson.

– Koronakriisin puhjettua saatiin Tanskassa erittäin nopeasti 14.3 aikaan kolmikantasopimus, jossa keskeinen tekijä on valtion kompensaatio palkkakustannuksista. Tuen piiriin sovittiin yritykset, jotka koronaviruksen vaikutuksesta joutuisivat irtisanomaan vähintään 30 prosenttia työvoimasta tai yli 50 työntekijää.

Miten Tanskan ja Ruotsin työmarkkinoiden joustot istuivat poikkeustilanteeseen?

– Selvityksen puoliyllätys oli se, vaikka olen seurannut työmarkkinoita vuosikymmeniä, miten alkeellisessa kunnossa näiden maiden systeemit olivat. Otetaan esimerkiksi Ruotsi, Ruotsilla oli aikoinaan systeemi, mutta 90-luvun laman aikana sen todettiin olevan liian kallis. He jäivät housut kintuissa siitä kiinni, kun tuli finanssikriisi. Silloin mahdollistettiin muun muassa työajan lyhentäminen. Nyt Ruotsiin on tulossa vastaavia tilanteita varten pysyvämpi laki, Raina kertoo.

Hänen mukaansa tanskalaiset ovat sitä mieltä, että heidän joustoturvajärjestelmänsä on toiminut hyvin.

– Kun koronatilanne vain jatkuu, näitä tukitoimia tarvitaan edelleen. Mutta palkkatukeen on valtiolta mennyt kymmeniä miljardeja isoissa maissa. Esimerkiksi Saksa on päättänyt jatkaa tukia ensi vuoden loppuun saakka. En kuitenkaan usko, että työntekijöiden saamat kompensaatiotasot olisivat jatkossa näin korkeita.

Tukien pidennyksistä on päätetty myös Itävallassa, Tanskassa ja Hollannissa – kussakin hiukan eri mittaisesta tuen jatkamisesta.

Suomen lomautusjärjestelmä on joustava ja tuo turvaa työntekijöille, mutta rahallinen korvaus on verrokkimaita alhaisempi. Suomessa korvauksen rahoitus on työnantajien ja työntekijöiden harteilla, ei valtion, kuten yleisesti verrokkimaissa.

Pohjoismaat ja esimerkiksi Saksa päättivät koronakriisin alussa tukea työpaikkojen säilymistä.

– Reilun 10 vuoden takainen finanssikriisi johti miljoonien työpaikkojen menetyksiin. Ne olivat työpaikkoja, jotka eivät koskaan tulleet takaisin. Euroopassa on näillä palkkakompensaatiotoimilla pelastettu miljoonia työpaikkoja.

– Yksi kysymys on se, miten nämä yritystuet, niitähän nämä ovat, vaikuttavat kilpailutilanteeseen eri maiden välillä. Missä vaiheessa aletaan puhua kilpailun vääristymisestä? Raina heittää kysymyksen ilmoille.

toimitus (at) yrittajat.fi