Kansalaisaloite liikkeelle lakoista, useita toimenpide-ehdotuksia – ”Tukilakoissa ja poliittisissa lakoissa liian moni syytön joutuu kärsimään”

Kansalaisaloitteessa esitetään, että laittomat työtaistelut tulisi ehkäistä käsittelemällä suunnitellun lakon laillisuus työtuomioistuimessa ennen lakon aloittamista.

Kuhmolaisten Johanna ja Kari Sorjosen sekä muiden kansalaisaloitteen tekijöiden mukaan Ruotsissa asia on toisin; ruotsalaiset eivät ryhdy laittomiin lakkoihin, koska vahingonkorvausvastuu tulee työntekijäliitolle ja työntekijöille.

– Suomessa laittomasta lakosta koituva taloudellinen vahinko jää yksinomaan työnantajan eli yrityksen maksettavaksi, Johanna ja Kari Sorjonen toteavat.

Työrauha2020-nimeä kantavan kansalaisaloitteen mukaan laittomat työtaistelut, suhteettomat tukityötaistelut ja poliittiset lakot eivät kuulu toimivaan työmarkkinajärjestelmään.

Aloite: Laittomien lakkojen vahingonkorvausvastuuta työntekijäliitoille syytä korottaa

Aloitteen jättäjät ehdottavat, että laittomien lakkojen vahingonkorvausvastuuta työntekijäliitoille tulisi korottaa niin, että sillä pystytään kattamaan yrityksille aiheutuneita vahinkoja.

– Tällä hetkellä lakosta aiheutuvat seuraukset eivät ole missään suhteessa lakkoilusta aiheutuneisiin vahinkoihin, eivätkä sillä tasolla, että ne ennaltaehkäisisivät laittomuudet, Kansalaisaloitteessa todetaan.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kiittelee, että hyvin tehty aloite on tehty tärkeästä aiheesta.

– Se kumpuaa yrittäjän arjesta ja työtaisteluiden aiheuttamista ongelmista. Kannatan tätä lämpimästi, ja toivon, että niin tekee moni muukin, Pentikäinen sanoo.

Peura-Trans Oy:ssä pelätään erityisesti satamia koskevia lakkoja. Se tarkoittaa, että ulkomaanliikenne kärsii.

– Jos satamat ovat kokonaan lakossa, se tarkoittaa meillä kymmenientuhansien eurojen menetyksiä per päivä myynnissä. Toki on vaihtoehtoisia reittejä, Ruotsin tai Via Baltican kautta, mutta voimme vain osan hoitaa sitä kautta ja se on kalliimpaa.

Peura-Transin suurin asiakas on Kuhmo Oy koki mekaanisen metsäteollisuuden lakon vaikutuksia. Kari Sorjosen mukaan heidän kuormamääränsä tippuivat silloin 60 prosenttia vuorokausitasolla. 116 henkilöä työllistävässä logistiikkayrityksessä alkuvuoden lakkoturbulenssien vuoksi myynti oli 400 000–500 000 euroa pienempi alkuvuoden osalta, ja yrityksen piti sopeuttaa omaa kapasiteettia ja kustannuksia.

– Tukilakoissa ja poliittisissa lakoissa niin moni syytön joutuu näistä osalliseksi, se on kohtuutonta, kuhmolainen Sorjonen harmittelee.

Kenen harteilla on lakosta johtuva taloudellinen vahinko?

Suomi ja Ruotsi eroavat laittomien lakkojen suhteen toisistaan merkittävästi. Suomessa työtaisteluita on 2000-luvulla ollut 60-180 vuodessa. Vuonna 2018 työtaisteluista kaksi kolmasosaa oli laillisia. Ruotsissa aloitteen allekirjoittajien mukaan laittomia lakkoja on noin 0-2 vuodessa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin 282 000 ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 214 000.

– Ruotsissa työtuomioistuin ottaa käsittelyyn suunnitellut lakot nopeasti ja mikäli lakko katsotaan laittomaksi, se ei yleensä toteudu, Johanna ja Kari Sorjonen sekä muut aloitteen puuhamiehet kirjoittavat.

Johanna Sorjosen mukaan Ruotsissa työtuomioistuin voi lopettaa lakon nopeasti väliaikaisella päätöksellä, Suomessa ei ole samanlaista väliaikaisten päätösten prosessia ja tällaisen menettelyn puuttuminen voi pitkittää ja pahentaa työriitoja Suomessa.

Suomessa työntekijäliitto joutuu maksamaan laittomasta lakosta hyvityssakkoa, joka on sakkojen ja vahingonkorvauksen yhdistelmä. Hyvityssakot eivät ole missään suhteessa lakon todellisiin vahinkoihin.

– En vastusta lakko-oikeutta, emmekä ole tässä rajaamassa sitä. Ymmärrän lakko-oikeuden, silloin kun tessit eivät ole voimassa ja samoin kuin työsulun työnantajien puolelta, Kari Sorjonen korostaa.

Johanna Sorjonen on seurannut lakkojen tuomia vaikutuksia miehensä Kari Sorjosen liiketoimintaan, ja toivoo, että asia etenisi eduskuntaan.

Tukilakot eivät ole Ruotsissa sallittuja

Aloitteen tekijät ottavat kantaa myös tukilakkoihin, joista iso osa kohdistuu ulkopuolisiin toimijoihin.

– Suomessa tukilakkoihin turvaudutaan herkästi, kun taas Ruotsissa tukilakot eivät ole edes sallittuja.

Kansalaisaloite siirtyisi poliittisten lakkojen osalta eurooppalaiseen malliin, jossa poliittinen protestointi kuuluu vapaa-ajalle.

– Tärkeitä kilpailutekijöitä ovat toimitusvarmuus ja luotettavuus, mutta sitten tulee tällaisia häiriötekijöitä tähän hommaan mukaan. Tämä vie meiltä uskottavuuden asiakkaidemme silmissä, logistiikkayrittäjä Kari Sorjonen sanoo.

Kansalaisaloitteen tekijät ovat olleet yhteydessä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n aluejärjestöön, jotta he saisivat viestiään eteenpäin. 26. helmikuuta jätetyssä aloitteessa on nyt allekirjoituksia 204 kappaletta.

Vuonna 2018 Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen laittoi alulle työrauhaa koskevan kansalaisaloitteen, joka ei silloin edennyt eduskuntaan.

Yrittajat.fi on kirjoittanut muun muassa työntekijöiden ja -antajien oikeuksista ja velvollisuuksista lakkotilanteessa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi