Karri Suonperä hyppäsi puusepästä tubettajaksi – ”Jos en kokisi lainkaan huijarisyndroomaa, saisi olla aika rautainen itseluottamus”

Samalla kun sisällöntuotanto on ammattimaistunut, YouTubesta on tullut yhä varteenotettavampi tulonlähde. Mutta millaista yrittäjyyttä tubettaminen on?

Aiheeseen perehtyneen Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkijan Markku Hännisen mukaan kaikki alkoi muuttua vuoden 2018 jälkeen. Sitä ennen tubettaminen oli suurimmalla osalle enimmäkseen harrastustoimintaa. Muutoksen myötä tubettajista alkoi tulla nykyajan rokkitähtiä, julkkiksia, joita seurataan tarkasti.

– Huomio kiinnostaa yhteistyökumppaneita. Kun huomio alkoi kasvaa, mainostajatkin huomasivat sen.

Tubettaja saa niin sanottuja striimaustuloja katselukertojen perusteella. Isollakaan seuraajamäärällä ei ole suurta merkitystä, jos katsomiskertoja ei kerry tarpeeksi. Siksi tubettajat pyrkivät luomaan itselleen uskollisen seuraajakunnan muun muassa ottamalla huomioon katsojien toiveita.

Siinä missä TikTokissa ja Instagramissa sisällöntuottajan tulot perustuvat vahvasti kaupallisiin yhteistöihin, YouTube on demokraattisempi yhteisö. Siellä voi pärjätä pelkästään omalla sisällöntuotannolla.

Menestysaihe on mysteeri

Hännisen väitöstutkimuksen aiheena oli nuorten aikuisten sosiaalisen median sisällöntuottajayrittäjyys. Pontimena aiheen valintaan oli oman pojan vuosia jatkunut tubettaminen, josta on tullut vakavasti otettavaa liiketoimintaa. Hänninen haastatteli tutkimukseensa 20–28-vuotiaita sisällöntuottajayrittäjiä, jotka ovat onnistuneet rakentamaan itselleen menestyksekkään uran.

– Ajattelin, että nimenomaan tubeyrittäjyys vaatii tutkimista, koska sitä ei ymmärretä eikä tunnusteta, vaikka se on yrittäjyyttä siinä missä muukin. Rahan joutuu keräämään yhtä vaikeasti tai helposti kuin millä tahansa muulla alalla.

Suurin osa tubettajista ei tee sisällöntuottamisella niin merkittävää tuloa, että heillä olisi mahdollisuus vähentää ”leipätyönsä” määrää, saati lopettaa se kokonaan. Hänninen pitää onnistumisena tubealalla ylipäätään sitä, jos henkilö pystyy toimimaan sen varassa yrittäjänä.

– Haastattelemani kahdeksan yrittäjää kuuluvat tähän ryhmään. On pystytty tekemään sellaista riittävän kiinnostavaa sisältöä, joka mahdollistaa tarvittavan seuraajakunnan ja mainostulot. Onnistumisen taustalla on kuitenkin mysteeri siitä, millainen sisältö vetoaa ihmisiin. Ammattilaisetkaan eivät yleensä osaa sanoa, mikä video menestyy.

Tubeyrittäjyydessä on erityispiirteitä, joista yksi on tarve vahvaan vuorovaikutukseen seuraajien kanssa. Hännisen mukaan tubeyrittäjät ovat myös sosiaalisia muiden sisällöntuottajien kanssa ja vaihtavat kokemuksia ja ideoita.

Keskiössä on kuitenkin tubettaja ja hänen persoonansa.

– Hyvää sisältöä ja hyvää tyyppiä ei voi feikata. Veikkaan, että YouTubessa menestyvät ne, jotka ovat muutenkin hyviä tyyppejä.

Tällä hetkellä tubettajan kannattaa tehdä yli kahdeksan minuutin pituisia videoita, koska niihin saa välimainoksia ja tällöin mainostulojen mahdollisuus kasvaa.

”Teen muitakin töitä, jotta pysyn leivän syrjässä”

Hattulalainen Karri Suonperä on kuvannut videoita yrittäjänä viiden vuoden ajan. Tekniikkaluola-tilinsä hän perusti YouTubeen vuonna 2014. Aloittaessaan Tekniikkaluola-kanavan Suonperä työskenteli kiinteistönhoitajana. Nyt kanavalla on noin 25 000 tilaajaa.

– Kun ryhdyin yrittäjäksi vuonna 2019, tilaajia tuli nopeasti. Viime aikoina nousukäyrä on tasaantunut, mutta siitä huolimatta uusia tilaajia tulee tuhansia vuodessa. Toisaalta samaan aikaan tilauksia myös lopetetaan.

Eniten Suonperän kanavalla katsojia kiinnostavat Applen iPhone -älypuhelimeen liittyvät videot. Niistä on tullut kestosuosikkeja.

Suonperä, kuten muutkin ammattimaiset tubettajat, seuraavat tarkasti sitä, miten Googlen tekoälyalgoritmit arvottavat videoita. Tällä hetkellä tubettajan kannattaa tehdä yli kahdeksan minuutin pituisia videoita, koska niihin saa välimainoksia ja tällöin mainostulojen mahdollisuus kasvaa. Suonperä hakee tietoa ”puskaradiosta” eli muilta saman alan ammattilaisilta.

– Algoritmi suosii pidempiä videoita. Parhaan mainostuloksen saa, jos katsojat pysyvät videossa kiinni alusta loppuun, hän selvittää.

Hattulalaiselle tubettaminen ei ole missään vaiheessa ollut ainoa tulonlähde. Vuosien mittaan sisällöntuotannosta saadut tulot ovat ailahdelleet, mutta kehitys on ollut nouseva.

– Teen muitakin töitä, jotta pysyn leivän syrjässä kiinni. Mikä tahansa tubekanava vaatii Suomessa miljoonaluokan kuukausittaisia katsojamääriä, jos yrittäjä meinaa elää mainostuloilla, Suonperä sanoo ja viittaa termillä omaan alaansa eli etenkin mobiiliteknologia-aiheisiin. Toisaalta kapeampi aihealue on myös etu, koska kilpailua ei ole niin paljon. Se mahdollistaa kaupalliset yhteistyöt pienemmilläkin katsojaluvuilla.

Suonperä aprikoi, että Suomessa tubettamisella voi menestyä helpommin, jos valitsee aihepiiriksi arkiset aiheet ja tekijä on persoonana yleisön mieleen.

“Osa tekijöistä kokee niin sanottua somepainetta eli pelkoa siitä, että jos julkaisurytmiin tulee vähänkään pidempi tauko, seuraajakunta pienenee.”

Markku Hänninen, tutkija

Julkaisurytmi voi kuormittaa

Nopeimmillaan video syntyy ideasta valmiiksi tuotteeksi 1,5 tunnissa. Tavallisesti projektiin kuluu aikaa yhden työpäivän verran. Suonperän kanavan aihepiirit edellyttävät ajankäyttöä myös laitteisiin perehtymiseen ennen kun tekijä voi painaa kameran rec-nappia.

– Tiedonhaku ja laitteiden testaaminen saattaa viedä useita päiviä. Kun olen valmis, minulla on aina studio kuvausvalmiudessa, mikä vähentää säädön määrää. Viime aikoina olen käyttänyt aikaisempaa enemmän älypuhelimen omaa kameraa.

Suonperä julkaisee videon tyypillisesti kaksi kertaa viikossa, muiden työkiireiden mukaan. Hän on halunnut antaa itselleen vapauden päättää määrän viikkokohtaisesti, jotta julkaisemisesta ei synny painetta.

– En halua sitouttaa itseäni liian tiukkaan julkaisurytmiin, vaikka on myönnettävä, että se toimii myös itseäni vastaan.

Tutkija Markku Hänninen törmäsi tutkimuksessaan vastaaviin kommentteihin.

– Kun tubettaminen alkaa olla yritystoimintaa, silloin talouden täytyy pyöriä. Osa tekijöistä kokee niin sanottua somepainetta eli pelkoa siitä, että jos julkaisurytmiin tulee vähänkään pidempi tauko, seuraajakunta pienenee. Pelko voi liittyä myös siihen, että jos videoiden julkaisutahti muuttuu, somepalvelun algoritmi ei enää suosi tekijää.

Hänninen huomauttaa, että monelle tubettajalle tulot muodostuvat projektiluontoisesti.

– Yksi haastateltava kertoi, ettei hän tiedä, mistä saa tienestinsä neljän kuukauden päästä.

Suonperä myöntää kamppailleensa aika ajoin jaksamisen kanssa.

Kaupalliset yhteistyöt rassaavat

Markku Hännisen tutkimuksessa nousi esille tubettajien kokema henkinen paine kaupallisiin yhteistöihin liittyen. Kyseessä on monelle tubettajalle tärkeä tulonlähde, jossa video tehdään kaupallisista lähtökohdista yhteistyökumppanin kanssa.

– Menestyneet yrittäjät saattavat suhtautua yhteistöihin myönteisemmin, koska heillä on mahdollisuus kieltäytyä. He pystyvät tekemään työtä omien arvojensa mukaisesti. Toisin voi olla vähemmän tienaavien tubettajien kohdalla, Hänninen sanoo.

Karri Suonperä on tyytyväinen siitä, että hän saa yleensä verrattain vapaat kädet kaupallisen yhteistyövideon tekemisessä. Enemmän paineita hän kokee myymisen kanssa.

– En koe olevani myyjä. Olen hypännyt tubettajaksi puusepän papereilla ja kiinteistönhoitajan koulutuksella. Jos en kokisi lainkaan huijarisyndroomaa, saisi olla aika rautainen itseluottamus. Välillä huomaan, että kun saan suuni auki, lisämyyntiä tulee kummasti. Positiivista on, että osa yhteistöistä tulee kyselyinä minulle.

Suonperä myöntää kamppailleensa aika ajoin jaksamisen kanssa. Stressiä voi aiheuttaa jatkuva videoiden katsojamäärien tuijottaminen, mutta myös sisällön tuottaminen itsessään. Viime vuosina hän on opetellut jaksottamaan työt toimistoaikoihin.

– Se on pitänyt opetella, sillä pidän töiden tekemisestä kotona ja monesti yrittäjämäiseen työskentelyyn kuuluu, että on tavallaan töissä koko ajan. Muut tubettajat ovat tsempanneet minua siihen, että aloitan työt aamulla ja lopetan iltapäivällä. Jossain vaiheessa minulla oli toimisto kodin ulkopuolella ja olen taas pyöritellyt sitä ajatusta mielessä.