Käsityöyrittäjät löivät hynttyyt yhteen joulutorilla – ”Muuten pienyrittäjä olisi täysin kiinni myymisessä”

Yhteistyö keventää käsityöyrittäjien työkuormaa Tampereen joulutorilla. Jokainen yhteiseen myymälään osallistuva yrittäjä toimii joulusesongin ajan myymälässä myyjänä omalla vuorollaan. 

Kolmessa kontissa sijaitsevat myymälät houkuttelevat asiakkaita jopa tehokkaammin kuin yksittäiset kojut.

– Joulunavausviikonloppuna tuplasimme myynnin viime vuoteen verrattuna, arvioi Suomen Käsityöyrittäjät SKYT ry:n varapuheenjohtaja, yhteismyymälän tuottaja Annukka Mäkelä.

Joulunavausviikonloppuna marraskuun lopussa Tampereen keskustan joulutorilla vieraili noin 65 000 kävijää, mikä näkyi myös käsityöyrittäjien myynnissä.

Nunnun- ja Lempiriepu -tuotteiden tekijä Mäkelä kertoo, että myymäläkonttien tarina alkoi kolme vuotta sitten. Tuolloin Joulutorin tuottaja Rami Lehtinen Event Companylta tarjosi Tampereen kaupungin kalustoon kuuluvia kontteja yrittäjille.

– Lähdin tuottamaan yhteismyymälää, sillä meillä on aiemminkin ollut pop up -myymälöitä, ja kontit vaikuttivat hyvältä ratkaisulta.

Ensimmäisenä vuonna 2022 käsityöyrittäjät aloittivat kahdella kontilla, viime vuonna he laajensivat kolmeen. Yhteismyymälässä on mukana 19 käsityöyrittäjää ympäri Suomea. He kaikki myyvät vuorollaan konteissa niin omiaan kuin toistenkin käsityöläisten tuotteita. 

Kuumin sesonki

Konteissa Miraanniinadesign-tuotteitaan myyvä käsityöyrittäjä Mira Leinonen sanoo, että yhteismyymälä on käsityöyrittäjän näkökulmasta ”valtavan hyvä keksintö”.

– Joulunaika on monille käsityöyrittäjille vuoden kuuminta sesonkia, ja pienyrittäjä olisi täysin kiinni myymisessä koko kuukauden, ellei meillä olisi yhteismyymälää, sanoo Leinonen.

– Jaamme yhteiseen hyvään niitä pieniä resursseja, joita meillä on. Näin meidän on mahdollista vielä joulukuussakin vaikkapa valmistaa omia tuotteitamme ja hoitaa omat myyntivuoromme, kun pystymme.

Leinonen sanoo, että eri käsityöläisten tuotteet samassa paikassa tekevät myymälästä kuluttajallekin entistä houkuttelevamman. Samaa mieltä on jalkinekisälli Karoliina Nikitin.

– Näissä yhteismyymälöissä asiakas näkee ikkunan takaa jotain, mistä kiinnostuu ja tulee sisään. Sitten hän voi löytää jotain muutakin, Nikitin sanoo.

Joulusesonki ei ole Nikitinin Kenkiks-jalkineiden vilkkainta myyntikautta, mutta hän toimii aktiivisesti Tampereen Käsityökorttelin parissa ja laatii esimerkiksi myyjäringin työvuorot.

Uusi asiakasvirta huoltoasemalta

Tampereen keskustassa sijaitsee myös Suomen Käsityöyrittäjien ylläpitämä Käsityökortteli – Kehräsaaren kauppa. Käsityökortteli on kattobrändi SKYT ry:n toiminnalle, ja sen alla järjestetään muun muassa yhdistyksen tapahtumia sekä pop up -kauppoja. 

Muita yhteismyymälöitä on ollut esimerkiksi Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla sekä Porvoon Taidetehtaan joulumarkkinoilla.

Karoliina Nikitin kertoo, että käsityöyrittäjät kokeilivat Käsityökortteli-konseptia myös Huittisten ABC-huoltoasemalla. Käsityökortteli Huittinen toimi asemalla puolentoista vuoden ajan, vuosina 2021–2023.

– Siellä kävi ihmisiä, jotka eivät yleensä käy käsityöliikkeissä ollenkaan, ja he olivat ihan ihmeissään, että onko Suomessa tällaista käsityöosaamista. Kohtasimme aivan uusia asiakasvirtoja, Nikitin sanoo.

Mira Leinonen painottaa, että ilman käsityökorttelitoimintaa monikaan yksinyrittäjä ei uskaltaisi lähteä tavoittelemaan uusia kohderyhmiä huoltoasemien kaltaisissa paikoissa.

– Ei yksinyrittäjä uskaltaisi ottaa sellaista riskiä yksin, mutta yhdessä tällaisen pop up -myymälän organisoiminen on riskittömämpää.

Verkosto auttaa jaksamaan

Annukka Mäkelä sanoo, että Suomen Käsityöyrittäjien yksi tavoite onkin tarjota jäsenyrityksille verkosto, jonka avulla yritykset pystyvät laajentamaan myyntipiiriään ja jakelukanaviaan. 

– Myyntikanavien lisäksi ehkä tärkeimmässä osassa yhdistystoimintaa on sosiaalinen verkosto, tiedon jakaminen ja vertaistuki.

Karoliina Nikitin sanoo, että kun käsityöyrittäjät kohtaavat eri tapahtumissa, syntyy muunkinlaisia yhteistyökuvioita. Mira Leinonen puolestaan korostaa, että käsityöyrittäjien yhteisössä tuntuu siltä, kuin tekisi töitä työkavereiden kanssa, vaikka olisikin yksinyrittäjä.

– Joku voisi kysyä, miksi veljeillä kilpailijoiden kanssa, mutta tämän yhdistyksen henki on yhteen hiileen puhaltaminen, toisten auttaminen ja sparrailu. Se auttaa jaksamaan ja viemään eteenpäin käsityöyrittäjyyttä.

Käsityöyrittäjät näkevät, että epävarmojen viime vuosien myötä ihmisistä on tullut hyvinkin tarkkoja rahankäyttönsä suhteen. Tämä heijastuu käsityöläistenkin myyntiin.

– Korona-aika, maailmanpoliittinen tilanne, alv-muutokset, kaikki vaikuttaa ihmisten talouteen. Tässä tilanteessa käsityöyrittäjät saavat panostaa entistä enemmän myyntiin ja markkinointiin, Leinonen sanoo.

Hänen mukaansa ihmisistä on tullut myös valveutuneempia vastuullisuuskysymysten suhteen. Annukka Mäkelä arvioi, että ne, jotka pystyvät panostamaan kotimaisiin, laadukkaisiin tuotteisiin, myös tekevät sen.

– Tuntumani on, että he jotka siihen taloudellisesti pystyvät, painottavat kotimaista valmistusta ja ovat kiinnostuneita tuotteiden alkuperästä.