Katsaus Keravan elinvoiman tunnuslukuihin

Keravan väkiluku kasvoi viime vuonna 1,1 prosenttia ja myös yritysperustanta parani. Tutustu Keravan kaupungin kehityspäällikkö Olli Hokkasen tilastoanalyysiin.

Keravalla on sekä veto- että pitovoimaa, jotka ovat oleellisia elinvoimaisuuden osa-alueita. Yleiset edellytykset uusien yritysten perustamiselle Keravalla ovat hyvät. Tämän faktan voi huomata Keravan elinkeinopalveluiden ylläpitämästä infograafista, joka esittää keskeiset Keravan elinvoiman tunnusluvut yritystoiminnan, työmarkkinoiden, väestön, verotulojen sekä asuntorakentamisen osalta.

• Elinvoiman tunnusluvut palvelevat nykyisiä ja tulevia keravalaisia yrittäjiä löytämään yritystoiminnan menestystekijät juuri keravalaisena yrityksenä. Yrittäjyys sisältää aina tietyn määrän riskejä. Ennakointiin ja riskeihin varautumiseen tarvitaan aina tilastotietoon perustuvia lukuja ja ennusteita, painottaa Keravan elinkeinopalveluiden kehityspäällikkö Olli Hokkanen

Kerava on vastuullisesti kasvava kaupunki

Keravan väkiluku kasvoi viime vuonna 1,1 prosenttia (417 henkilöllä) ollen vuoden 2022 lopussa 37 649. Kasvu jatkui edelleen reippaana alkuvuodesta 2023, ja Keravalla asui helmikuun 2023 lopussa yhteensä 37 797 henkeä.

• Nämä luvut ovat Tilastokeskuksen julkaisemia ennakkotietoja. Voikin sanoa, että Kerava on palannut takaisin metropolialueen kasvavaksi kaupungiksi, sillä koronavuoden 2021 poikkeuksellisen hidas väestönkasvu on nyt taittunut. Vuonna 2021 Keravan kasvuprosentti oli nimittäin vain 0,3, mainitsee kehityspäällikkö Hokkanen

Kaupunki on toisin sanoen saavuttanut normaalin kasvu-uransa: Keravan kaupungin asukasluku on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin yhdellä prosentilla vuodessa.

• Keravan kaupungille ei kuitenkaan käy mikä tahansa kasvu, vaan oleellista on kasvaa kestävästi ja vastuullisesti, jotta huoltosuhde säilyisi kohtuullisena ja palveluverkko hallittavana. Vastuullisuus on kaupungille ja keravalaisille yrityksille sekä arvo että kilpailuetu. Hallittu kasvu palvelee paikallista elinkeinoelämää. Kaupungin nykyisen väestöennusteen ja -suunnitteen mukaan Keravalla asuisi vuonna 2040 yhteensä 44 300 ihmistä eli väestö tulisi kasvamaan vuoden 2022 tasosta 17,7 prosenttia. Entistä osuvamman ja monipuolisemman väestöennusteen ja -suunnitteen laadinta aloitetaan huhtikuussa 2023 yhteistyössä konsultin kanssa, toteaa kehityspäällikkö Hokkanen

Yritysperustanta vilkastunut

Väestökehityksen ohella myös Keravan yritysperustanta parani. Vuonna 2022 Keravan yritysperustanta oli yhteensä 136 yritystä. Aloittaneita yrityksiä oli koko vuonna 234 ja lopettaneita 98.

• Keravan yritysperustanta kasvoi vuodesta 2021 peräti 94 prosenttia, sillä vuonna 2021 yritysperustanta oli yhteensä 70 yritystä. Vuonna 2020 se oli 35 yritystä. Yritysperustannalla viitataan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten väliseen erotukseen, ja lukumäärä pitää sisällään kaiken kokoiset yritykset, siis myös mikroyritykset, täsmentää kehityspäällikkö Hokkanen

Työmarkkinoiden positiivinen kehitys jatkunut toistaiseksi

• Kehitystä voidaan pitää positiivisena, sillä vielä joulukuussa 2022 avoimia työpaikkoja oli tarjolla vain 333. Alkuvuodesta kesätyöpaikkojen tarjonta ja haku on aina kuumimmillaan, mikä osaltaan selittää avoimien työpaikkojen korkeampaa lukumäärää Keravalla, kertoo kehityspäällikkö Hokkanen.

Valtakunnallisesti hyvä työllisyystilanne näkyy myös Keravalla. Työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa 2023 Keravalla yhteensä 1737, mikä oli 16 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Keravan nuorisotyöttömyyden kehitys on seurannut työttömyyden laskun yleistä kehitystä: alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa 2023 yhteensä 197, mikä oli 22 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli helmikuussa 2023 yhteensä 612, mikä oli 30,5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien osuus koko Keravan työvoimasta (18 875) on nyt 3,2 prosenttia.

• Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä on puolestaan pysynyt melko samana viimeisen vuoden aikana – helmikuussa 2023 tähän ryhmään kuuluvia oli Keravalla 379. Ylemmän ja alemman korkeakoulutuksen saaneita ulkomaalaisia on ollut suhteellisesti enemmän työttömänä kuin ulkomaalaisia, joiden koulutustaso on matalampi – tämä kertoo muun muassa kohtaanto-ongelmasta eli siitä, että ulkomaalaiset korkeasti koulutetut osaajat ja työpaikat eivät ole kohdanneet. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus Keravan ulkomaalaisesta työvoimasta oli 19,4 prosenttia helmikuussa 2023, toteaa kehityspäällikkö Hokkanen.

Kerava houkuttelee osaavaa työvoimaa uusilla asunnoilla

Keravalle valmistui uusia asuntoja yhteensä 595 vuonna 2022. Näistä kerrostaloasuntoja oli 86 prosenttia (512), pientaloasuntoja 13 prosenttia (77) ja uusia rivitaloasuntoja yksi prosentti (6). Keravan kaupunki myönsi vuonna 2022 yhteensä 307 rakennus- ja toimenpidelupaa. Vuonna 2022 Keravan asuntotuotanto oli huomattavasti suurempaa kuin vuonna 2021. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa Keravan kaupunki on sitoutunut tuottamaan kaudella 2020–2023 vuosittain 514 asuntoa, joten tämä tavoite ylittyi vuoden 2022 osalta.

• Uudella asuntotuotannolla voidaan houkutella paikallisen elinkeinoelämän tarvitsemaa osaavaa työvoimaa Keravalle, ja vahvistaa kaupungin pito- ja vetovoimaa. Toki eri asia on, kuinka moni näistä asunnoista on mennyt kaupaksi, nyt kun asuntokauppa on romahtanut ja uusia asuntolainoja on nostettu vähiten 20 vuoteen koko Suomessa, pohtii kehityspäällikkö Hokkanen.

Keravan elinkeinopalveluiden ylläpitämään infograafiin ”Katsaus Keravan elinvoiman tunnuslukuihin” pääset tutustumaan tästä linkistä.