Kauran menestys sen kun kasvaa Kiinaa myöten – ”Isoja mahdollisuuksia yrityksille”

Kaura on tullut elintarvikemarkkinoille kovalla voimalla. Kauramaito, kaurajogurtti ja nyhtökaura ovat tulleet vaihtoehdoiksi eläinperäisten vastineidensa rinnalle.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kauran käyttö on kasvanut selvästi 2010-luvulla. Se on ohittanut jopa rukiin, joka on aikaisemmin nauttinut juhlitun suomalaisen terveysruoan asemaa.

Kaura on kuitenkin ruista hellävaraisempi vatsalle ja luontaisesti gluteeniton.

– Suomalainen kaura on hyvälaatuista ja se pärjää hyvin kilpailussa. Meillä on hyvät viljelyolosuhteet – jopa paremmat kuin etelämpänä Euroopassa, Pellervon Taloustutkimuksen maatalousekonomisti Tapani Yrjölä sanoo.

Paljon kehitettävää ja mahdollisuuksia

Suuressa kuvassa kauran käyttö elintarvikkeeksi on vielä pientä. Suomessa tuotetaan miljardi kiloa kauraa, mutta elintarvikkeeksi siitä menee kymmenesosa, ja siitäkin suuri osa on kaurahiutaleita. Vientiin kauraa menee enemmän jyvinä kuin elintarvikkeina.

Ilmiö on kuitenkin todellinen, olkoon etuliite mikä hyvänsä.

– Puhuisin enemmän kasvisbuumista. Esimerkiksi karppauksen kohdalla oli nähtävissä, että trendi menee ohi. Nyt kasviperäisen syömisen takana on paljon syitä, miksi sitä kohti ollaan menossa, joten kyseessä on pysyvämpi ilmiö. Meillä on raaka-aine turvattu pitkäksi aikaa, kehitetty hyviä tuotteita ja hyvää bisnestä. Näen isoja mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, Yrjölä kertoo.

Ilmastonmuutos pakottaa miettimään lihantuotannolle vaihtoehtoja, ja kiinnostus eläinten hyvinvointia, ihmisten terveyteen, kasviperäiseen ruokavalioon ja lihan vähentämistä kohtaan on kasvanut.

Nyhtökauran kehittäneen Gold&Green -yrityksen toimitusjohtaja Maija Itkonen iloitsee kehityksestä, jossa viljelykasveja hyödynnetään laajemmin. Kaura on ekologinen ja sillä on hyviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia, mutta kauraa on käytetty paljon eläinten rehuksi.

– Olen kuullut, että kauraa on jopa poltettu sen hyvien lämpöarvojen vuoksi. Meneillään on iso murros, Itkonen toteaa.

Maito vaihtui kauraan

Yksi kauratuottajista on pieni Mö Foods Lohtajalta, Keski-Pohjanmaalta. Sen valikoimissa on kaurajugurtti ja – rahka.

Siskosten ideasta lähtenyt yritys pääsi markkinoille nopeasti.

Annamari ja Marjaana Jukkola ovat kotoisin maitosuvusta ja perhe omistaa Lohtajalla meijerin. Annamari Jukkola opiskeli maidosta jopa ammatin ja on työskennellyt Valiolla tuotekehityksessä. Sitten siskoksista tuli vegaaneja, eli he eivät käytä eläinperäisiä tuotteita.

– Omissa kulutustottumuksissa syntyi rako, kun maito jäi ruokavaliosta pois: mitä tilalle? Soija ei innostanut, koska se ei ole kotimaista ja useat globaalit metsäkadot on yhdistetty soijan viljelyyn. Soija ei muutenkaan ole läheinen raaka-aine suomalaisille, Annamari Jukkola kertoo.

Siskokset halusivat käyttää maidonkaltaisia tuotteita ja kokeilla kauraa. He keittelivät kotikeittiössä lähes vuoden jogurttikokeilujaan. He halusivat jogurttiin maidon kaltaisia aromeja, joten hapatus imitoi maitotuotannon prosessia mahdollisimman pitkälle.

Onnea oli oman suvun meijeri, jossa tuotanto pääsi alkuun. Kauralle syntyi oma linjasto, ja yritys pääsi nopeasti liikkeelle. Puolessa vuodessa kaurajogurtti oli markkinoilla.

– Meillä oli hyvä ajoitus. Kaurabuumi oli jo käynnissä ja pääsimme kauppoihin muutaman viikon ennen kilpailijoita. Kuluttajilla oli puute tuotteista ja pääsimme heti valtakunnalliseen jakeluun. Nyt tilanne olisi aivan eri, Jukkola sanoo.

Yritys oli myös Kasvu Open 2018 -kilpailun finalisti.

Isot toimijat ovat ottaneet kauran tosissaan

Nykyään Mö on ainoa pieni toimija, joka tekee meijerituotteita korvaavia tuotteita. Sen liikevaihto oli viimeisimmässä tilinpäätöksessä 127 000 euroa, mutta tavoite on saada miljoona rikki lähitulevaisuudessa. Uusia tuotteita on luvassa kaksi kertaa vuodessa ja uusia tuotekategorioita on suunnitteilla. Ehkä jossain vaiheessa yritys pääsee kasvamaan ulos suvun meijeristä ja toimia siinä mielessä omillaan.

– Meillä on mielessä viiden vuoden rajapyykki, josta nyt on kulunut kaksi. Katsomme, että meillä on paljon annettavaa, ja haluamme toimia oman visiomme pohjalta. Uskon, että MÖ:n arvo on korkeimmillaan kaurameijerinä ja vegetalona, Jukkola sanoo.

Isot toimijat ovat todella ottaneet kauran tosissaan. Fazer tekee Yosa-tuotteita ja kesäkuussa se ilmoitti solmineensa sopimuksen ostaa Kauppisen perheen perustama kauratuoteyhtiö Kaslinkin.

Todellisen kaurailmiön tarjosi Gold&Greenin nyhtökaura, joka sekin on saanut leveämmät hartiat tuotantoon osana Paulig-konsernia.

Se, että isot toimijat ovat tarttuneet kauratuotteiden kehittämiseen, lupaa hyvää koko ilmiölle.

– Nyt kauralla on valmiuksia massaksi. Raaka-aineesta ei ole pulaa. Lisäksi siinä yhdistyy perinteikkyys ja trendikkyys. Meillä on isoäitien reseptit ja länsimaiset perinteet, mutta samalla tarjontaa foodie-hipstereille. Meillä kävi juuri Kiinan maatalousministeriö vierailulla ja heillä silmät hehkuivat kauraa. Aasiassa kaura on todella trendikästä, Itkonen kertoo.

Jukkola näkee kuitenkin hidastakin kehitystä.

– Monet kauratuotteiden käyttäjistä ovat kokeilijoita. Vakikäyttäjiä syntyy hitaammin, hän toteaa.

Ruotsalainen Oatly-brändi on ottanut kauramaidollaan ja muilla tuotteillaan tukevan jalansijan markkinoista kovilla brändäys- ja markkinointipanostuksilla. Meijerit ovat tulleet markkinoille omilla maitoa korvaavilla tuotteillaan, kuten Valio Oddlygood-tuotteillaan. Uusia tuotteita tulee markkinoille jatkuvasti.

Jukkola rinnastaa perinteisten meijerituotteiden menestyksen ja niitä korvaavien tuotteiden kehityksen.

– Suomeen tullaan ulkomailta katsomaan, miltä maitohylly näyttää. Ulkomaisten on vaikea löytää markkinarakoa ja kilpailuetua Suomessa. Kauratuotteissa on sama tilanne. Ulkopuolelta voi tulla muita kasvipohjaisia tuotteita, mutta en usko, että kaurapohjaisina, Jukkola sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Lue lisää Annamari ja Marjaana Jukkolan yrittäjätarinasta >>