Kespat Oy on Jyväskylän Vuoden yrittäjä 2024

Patenttitoimisto Kespat Oy on valittu Jyväskylän Vuoden yrittäjäksi 2024. Kespat Oy:n perustaja Kimmo Helke ja nykyinen toimitusjohtaja Anssi Kurkinen ottavat ylpeänä palkinnon vastaan.

”Kespat on toiminut Jyväskylässä yli 40 vuotta. Pieni patenttitoimistomme on pärjännyt ja menestynyt markkinassa, jota hallitsevat isot helsinkiläiset toimistot. Olemme todella ylpeitä yrityksestämme”, Helke ja Kurkinen sanovat.

Diplomi-insinööri Kimmo Helke perusti Kespat Oy:n Pirjo-vaimonsa kanssa vuonna 1984. Yrityksen nykyinen henkilöstömäärä on 9. Yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli 1,7 miljoonaa euroa.

Vuonna 1984 patenttitoimistot sijaitsivat yleensä fyysisesti lähellä patentti- ja rekisterihallitusta (PRH). Kimmo Helke päätti rikkoa tätä kaavaa, vaikka etäisyys PRH:sta haittasi aluksi toimintaa. Tästä syystä Kespat Oy on ollut sähköisen asioinnin edelläkävijä Suomessa.

”Asiakkaitamme ovat ihmiset ja yritykset, jotka panostavat tuotekehitykseen ja uusiin tuoteideoihin. Asiakaskuntamme koostuu yksityisistä ihmisistä ja kaiken kokoisista yrityksistä start-upeista pörssiyhtiöihin. Palveluihimme kuuluvat keksintöjen, mallien ja tavaramerkkien suojaaminen sekä saatujen oikeuksien hoito”, Kimmo Helke sanoo.

Kespat Oy:ssä tehtiin vuonna 2014 sukupolvenvaihdos, kun kaikki sen asiamiehet ostivat osake-enemmistön yrityksestä. Lokakuussa 2024 Anssi Kurkinen aloitti uuden aikakauden yrityksen toimitusjohtajana. Kimmo Helke jatkaa aktiivisesti työtään neuvonantajana. Vuodesta 2017 alkaen Kespat Oy:llä on ollut toimipiste myös Kuopiossa.

Neljä auktorisoitua eurooppapatenttiasiamiestä

Kespat Oy:llä on nykyisin neljä koulutettua eurooppapatenttiasiamiestä. Anssi Kurkisen lisäksi tutkinnon ovat suorittaneet Tuomo Kuivala, Jarkko Karjalainen ja Janne Laulainen.

”Saavutus on hurja, sillä auktorisoinnin edellyttämä koulutus on erittäin vaativaa ja kallista. On hämmästyttävää, että tämän kokoinen yritys on pystynyt kouluttamaan neljä auktorisoitua patenttiasiamiestä, eikä määrä välttämättä tähän jää. Isommissa firmoissa kokeeseen valmistaudutaan ryhmissä. Isoilla toimijoilla on lisäksi resurssit tarjota henkilökunnalleen kursseja sekä tutoreiden palveluita. Itse pääsin rekisteriin ilman koetta vuonna 1996 Suomen liittyessä eurooppalaiseen patenttijärjestelmään”, Helke paljastaa.

Hän lisää, että Kespat on toimiva kokonaisuus myös IPR-assistenttiensa ansiosta, sillä he tuntevat käytännön hakuprosessit.

”Eurooppalaisen suojauksen hinta tippui viime vuonna oleellisesti, mikä oli huomattava parannus. Odotan, että se madaltaa jatkossa kynnystä hakea laajempaa suojaa”, Helke sanoo.

Patenttien määrä kasvaa huonoina aikoina

Patenttihakemusten määrä on ollut viime aikoina selvässä kasvussa. Vuosikymmenet ovat osoittaneet, että kun on hyvät ajat, ei ehditä innovoimaan, mutta kun talous hidastuu, aletaan kehittää uutta.

”Tällöin ollaan yleensä liikkeellä liian myöhään. Markkinoiden elpyessä tuotteen pitäisi olla valmis markkinoille. Lisäksi patentin hakuprosessi vie helposti 3–5 vuotta ja voi kestää kauan ennen kuin selviää, onko patenttia mahdollista edes saada”, Anssi Kurkinen sanoo.

Asiakkaita odottaa välillä pettymys, vaikka he kuinka uskoisivat perehtyneensä asiaansa. Patenttitietokannoista voi selvitä, että asiakkaan uutena pitämä keksintö onkin keksitty jossain päin maailmaa jo kymmeniä vuosia sitten.

”Tästä huolimatta hakemus kannattaa aina tehdä. Vaikka patenttia ei saisikaan, niin joku muu suoja on mahdollista saada”, Kimmo Helke muistuttaa.