Kiertotalousosaamisen tärkeys kasvaa, kun materiaaleista on pulaa – Osaamisessa ja asenteissa paljon kehitettävää

Pk-yrityksistä noin 60 prosenttia arvioi ilmastonmuutoksen ja ympäristövastuun vaatimusten vaikuttavan yrityksen liiketoimintaan vähintään jonkin verran, Suomen Yrittäjien lokakuussa 2021 teettämä Yrittäjägallup kertoo.

– Nyt vielä geopolitiikan jännitteet pakottavat yrityksiä pohtimaan vastuullisia toimintatapoja. Tähän on varauduttava yritysten kehittämiskannusteita ja osaamispalveluita vahvistamalla, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä sanoo.

Vaikutuksia kokevista yrityksistä lähes puolet katsoo, että yrityksen on kehitettävä prosesseja, tuotteita tai palveluita vastatakseen ilmastonmuutoksen ja ympäristövastuun vaatimuksiin.

– Kymmenien tuhansien pk-yritysten on kehitettävä toimintaansa keventääkseen ympäristöjalanjälkeään ja kohentaakseen kilpailukykyään nopeasti muuttuvilla markkinoilla, Mikkilä toteaa.

Rakennusalalla paljon mahdollisuuksia

Helsingissä tiistaina 12. huhtikuuta järjestetyssä koulutusjohdon seminaarissa osaamisen kehittäminen ja koulutus nousivat luonnollisesti avainkysymyksiksi esimerkiksi kiertotalouden kehittämisessä.

Paneelikeskustelussa Romukauppiaiden liiton toiminnanjohtaja Mia Nores, Priima-Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Jari Rastas sekä Sitran johtava tutkija Eero Jalava pohtivat kiertotalouden kehitystä rakennusalalla Kierivä Oy:n asiantuntijan ja yrittäjä Riikka Kinnusen johdolla. Rakennusala on merkittävä toimiala, jolla on paljon kehitysmahdollisuuksia kiertotalousnäkökulmasta.

Rakennusalalla tarvitaan osaamisen kehittämistä suunnittelun, valmistuksen, mutta myös purkamisen osalta.

– Rakentamisessa pitää lyhyellä aikavälillä parantaa raaka-aineiden keräämistä talteen sekä huomioida sivuvirrat eri tuotantovaiheissa. Pitkällä aikavälkillä rakennukset pitää suunnitella pitkäikäisiksi ja huollettavaksi, purkuvaihetta myöten. Pitää muuttaa isoa kuvaa, Mia Nores totesi.

Jari Rastas on ollut rakennusalalla nuoresta pitäen ja mainitsee alalta kadonneita työvaiheita: naulanrepijäpoikia ja muita pieniä, mutta kiertotalousajattelun kannalta tärkeitä tekijöitä.

Panelistit muistuttivat, että kiertotalous ei ole mitään viherpiiperrystä, vaan raakaa taloutta, kun ottaa huomioon tämänhetkisen globaalin tilanteen.

– Kiertotalous ja sen osaaminen ei ole mikään trendi, vaan aito talouden tarve, Jalava totesi.

Sitra on rahoittanut 50 suomalaista oppilaitosta, joissa kahdessa vuodessa kiertotalouden koulutussisällöt ovat kasvaneet 40 prosenttia.

Panelistit totesivat kuitenkin, että tarvitaan laajempaa näkemystä, jossa kaikki tasot otetaan huomioon.

Asennemuutos tarpeen

Heti paneelin aluksi keskustelijat saivat mainita ajankohtaisia asioita rakentamisen alalla. Esteinä kehitykselle ovat muun muassa osaajapula, byrokratia ja väärät asenteet.

– Rakennusala on kansantaloudellisesti iso asia. Energiakysymykset, rahdit ja sijainti. Alalla on paljon alihankkijoita osana prosessia. Resurssipula on kova ja osaamista vaaditaan. Muutos vaatii veturiyrittäjiä, sillä isot toimijat ohjaavat ketjua. Yksi haaste on siinä, että haasteelliset talouden yhtälöt eivät käännyt pk-yrityksille tulokseksi kovin nopeasti, Rastas listasi.

Sitran Jalava oli samaa mieltä siitä, että rakennusalalla ei ole kovin paljon vielä hyviä esimerkkejä. Osaamisen puute on aito pullonkaula. Kiertotalouden näkökulmasta ongelma on myös markkinat.

– Markkinat eivät palkitse siitä, että teet paremmin.

Nores oli lisäksi huolissaan raaka-aineiden saatavuudesta tulevaisuudessa.

– Metallien hinnat ovat korkealla. Raaka-aineesta on jo pulaa, ja osa niistä on Kiinan hallussa.

Tutkimus- ja kehitystoimintaan verokannustimia

Yrittäjägallup kertoo, että neljännes niistä yrityksistä, jotka kokevat kestävyysvaatimusten vaikuttavan liiketoimintaansa, arvioi tarvitsevansa uutta osaamista ilmastonmuutokseen ja ympäristövastuun vaatimuksiin vastaamiseksi.

– On hyvä, että hallitus päätti kehysriihessä tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimen käyttöönotosta. Kannustimen on oltava pysyvä ja hallinnollisesti kevyt ja katettava yrityksen oman kehittämistyön lisäksi muilta hankitut innovaatiopalvelut. 

Uuden osaamisen tarvitsijoista lähes puolet kokee, että heillä ei ole riittävästi tietoa siitä, miten osaamista voisi kehittää tai hankkia. 

Oppilaitosten on parannettava tarjontaansa

Jos pk-yritys tarvitsee uutta osaamista, tyypillisimmät keinot sen kehittämiseen tai hankkimiseen ovat nykyisen henkilöstön kouluttaminen, muilta yrityksiltä ostetut palvelut ja yhteistyö asiakkaiden kanssa. Oppilaitosyhteistyötä tekeviä on selvästi vähemmän.

– Laaja epätietoisuus kertoo siitä, että pk-yritysten osaamistarpeisiin vastaavia ratkaisuja ei ole riittävästi tarjolla. Toisaalta se kielii siitä, että tarjolla olevia ei tunneta. Oppilaitosten ja muiden palveluntarjoajien on parannettava tarjontaansa ja vahvistettava sen tunnettuutta, sanoo Mikkilä.

Jotta palvelut kohtaisivat yrityskentän vaatimukset, on tiedettävä tarkemmin eri alojen vihreän siirtymän tarpeet. Mikkilän mukaan lisäksi on rohkeasti kokeiltava uusia tapoja kehittää työikäisten osaamista.

– Vasta perustetun Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen on otettava pk-yritysten ilmasto- ja vastuullisuusosaaminen toimintansa keskiöön, esittää Mikkilä.