Kiinteistöalan yrittäjä ihmettelee lkv-pätevyysvaatimusta: ”Jossain tilanteessa voi olla pakko irtisanoa”

Kiinteistönvälitysalan lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2016. Nykyisin välitysliikkeen henkilökunnasta puolella täytyy olla laillistettu kiinteistönvälittäjän pätevyys. Aikaisemmin riitti, että yhdellä työntekijällä oli alan pätevyys.

Alalla lakimuutosta on enimmäkseen kiitelty, mutta yrittäjälle se voi tuottaa yllättäviä tilanteita.

– Lakimuutos on vaikuttanut selvästi siihen, ettei välitysliikkeeseen voi palkata hyvää myyjää pelkkien myyntitaitojen perusteella, Riihimäellä ja Hyvinkäällä toimivan Luottovälittäjä Oy LKV:n yrittäjä Juha Andersson sanoo.

Andersson huomauttaa, että välitysalan yrittäjä ottaa aina riskin palkatessaan henkilön, jolla ei ole lkv-pätevyyttä.

– Jos palkkaan henkilön, jolla ei ole pätevyyttä ja joku pätevä lähteekin pois, täytyy miettiä irtisanonko jonkun työntekijän. Vaihtoehtoisesti on löydettävä lkv-pätevä välittäjä tilalle.

Lain mukaan 50 prosentin lkv-pätevyysvaatimus täytyy paikata kolmen kuukauden kuluessa.

”Pelkällä koulutuksella ei tule hyväksi myyjäksi”

Lkv-pätevyyden saa läpäisemällä Keskuskauppakamarin kokeen. Kokeesta päästetään läpi yksi kolmasosa osallistujista.

– Oman yritykseni kohdalla onni on se, että meillä on tällä hetkellä todella päteviä työntekijöitä ja lähes kaikilla on alan pätevyys.

Andersson kannattaa lkv-pätevyysvaatimusta, mutta myöntää usein pohtineensa, onko lain mukainen vaatimus tarpeen.

– Välitystoiminnassa täytyy olla osaamista, muuten tämä homma ei kannata. Pelkästään koulutuksella ei kuitenkaan tule hyväksi myyjäksi. Mieluummin otan hyvän myyjän kuin pelkästään paperilla hyvältä näyttävän laillistetun kiinteistönvälittäjän, yrittäjä tunnustaa.

”Alan ongelma on provisiopalkkaus”

Kiinteistönvälitysalalla provisiopalkkaus on tavallista. Andersson myöntää, että varsinkaan nykyisessä markkinatilanteessa myyjille ei voida maksaa kiinteää kuukausipalkkaa.

– Missään nimessä työvoimasta ei ole tällä hetkellä ylitarjontaa. Hyvät myyjät ovat kysyttyjä alasta riippumatta. Hyvät myyjät myös tietävät sen, että alalla on vaikea markkinatilanne muun muassa pankkien kiristyneiden lainapäätösten takia.

Andersson toivoo, että nuoret innostuisivat nykyistä enemmän kiinteistönvälityksestä.

– Ala kiinnostaa nuoria, mutta monella on siitä liian ruusuinen kuva. On nähty mediasta että välittäjät juovat samppaanjaa ja syövät vaahtokarkkeja. Se ei ole totuus. Tämä on rankkaa työtä eikä kauppaa välttämättä synny ensimmäisen kuukauden aikana. Hyvillä ja tehokkailla tekijöillä on kuitenkin hyvät ansaintamahdollisuudet.

Nuoria kaivataan etenkin siksi, että alaa vaivaa välittäjien ikääntyminen.

– Hyviä myyjiä on, mutta hekin ikääntyvät huolestuttavasti. Esimerkiksi täällä Riihimäellä välittäjien keski-ikä on 50-55 ikävuoden paikkeilla.

Kaupunkien oma välitystoiminta ihmetyttää

Lain mukaan kiinteistönvälitykseksi katsotaan yritystoiminta, jossa välittäjä saattaa ostajan ja myyjän yhteen ja tavoittelee toiminnallaan taloudellista hyötyä.

Andersson on viime vuosina seurannut ihmetyksellä kaupunkien omistamien yksityisten yritysten välitystoimintaa. Ne saattavat välittää liike- ja toimistotiloja perimättä välityspalkkiota, jolloin Aluehallintovirasto ei valvo toimintaa lainkaan.

– Toisin sanoen nämä kaupunkien yritykset voivat pilata koko alan maineen tekemällä mitä sattuu joutumatta tekemisistään vastuuseen. Heitä eivät koske samat tiukat säädökset kuin esimerkiksi meitä. Kyseisissä yrityksissä ei tarvitse olla laillistettuja kiinteistönvälittäjiä eikä yrityksen toimitusjohtajalta edellytetä lkv-pätevyyttä.

Anderssonin mielestä sääntöjen pitäisi olla samat kaikille alalla toimiville.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi