Kilpailukieltolain korvaukset, tiedonkulkua työpaikoille ja perhevapaauudistus elokuussa – Uusia lakimuutoksia vuodelle 2022

Työnantaja joutuu maksamaan kilpailukieltosopimuksista

Työnantajan on jatkossa maksettava korvausta työntekijälle kaikista kilpailukieltosopimuksista. Tätä koskeva työsopimuslain muutos tulee voimaan 1.1.2022. Korvausvelvollisuutta sovelletaan vuoden siirtymäajan jälkeen takautuvasti myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin.

Lue lisää: Kilpailukieltosopimuksia koskeva muutos 1.1.2022 – Yrittajat.fi

Kuluttajansuojalakiin muutoksia

Kuluttajansuojalain tavarankauppaa koskevia pykäliä päivitetään ja lakiin lisätään uusi luku digitaalisten sisältöjen ja palveluiden kaupasta. Lakimuutokset perustuvat digisopimus- ja tavarankauppadirektiiveihin. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2022 alusta.

Lakimuutosten myötä virheolettaman kestoa pidennetään nykyisestä kuudesta kuukaudesta. Virheen oletetaan olleen tavarassa jo luovutushetkellä, jos virhe ilmenee vuoden kuluessa siitä, kun kuluttaja on saanut tavaran. Näin ei kuitenkaan olisi esimerkiksi silloin, jos voidaan osoittaa, että kuluttaja on aiheuttanut virheen tai tavaran normaali kestoikä on alle vuosi. Virhevastuuaika määrittyy jatkossakin tavaran keskimääräisen käyttöiän perusteella.

Lisäksi tavaran virhetilanteissa kuluttajalla olisi lähtökohtaisesti vapaus valita, vaatiiko hän tavaran korjaamista vai vaihtamista. Myyjän ei kuitenkaan ole pakko oikaista virhettä kuluttajan vaatimalla tavalla, jos siihen on ylitsepääsemätön este tai jos siitä aiheutuisi hänelle kohtuuttomia kustannuksia.

Jatkossa tavarankaupassa olisi aina annettava ostajalle takuutodistus pysyvällä tavalla, kirjallisesti tai sähköisesti. Tähän asti takuutodistus on tullut antaa kirjallisesti vain ostajan sitä pyytäessä.

Kuluttajansuojalakiin lisätään myös uusi luku, joka koskee digitaalista sisältöä ja digitaalisia palveluita. Se kattaisi esimerkiksi ohjelmistoja, videotiedostoja, digitaalisia pelejä ja pilvipalveluja koskevat sopimukset.

Lue lisää Valtioneuvoston tiedotteesta Kuluttajansuojalakia uudistetaan (valtioneuvosto.fi)

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedote Myyjän virhevastuuseen merkittäviä uudistuksia – hyvä varautua jo nyt – Kilpailu- ja kuluttajavirasto (kkv.fi)

Lisää keskustelua työpaikoille – Yhteistoimintalaki uudistuu

Uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan 1.1.2022. Uuden lain tavoitteena on parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Lisäksi lain tavoitteena on, että työpaikat voisivat itse määrittää tarkemmin, mitä kysymyksiä yrityksen tai yhteisön ja työyhteisön kehittämiseksi on tarpeen käsitellä ja minkälaisissa menettelyissä asiat käsitellään.

Yhteistoimintalakia sovelletaan jatkossa pääsääntöisesti yrityksissä, jotka työllistävät vähintään 20 työntekijää. Uuteen lakiin sisältyviä, henkilöstön hallintoedustusta koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vain yrityksiin, joiden Suomessa työskentelevien työntekijöiden määrä on vähintään 150.

Uutena elementtinä lakiin tulee niin kutsuttu jatkuvan vuoropuhelun velvoite. Työnantajan ja henkilöstön edustajan on jatkossa käytävä säännönmukaista vuoropuhelua. Vuoropuhelu koskee yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä, käytäntöjä ja toimintaperiaatteita, työvoiman käyttötapoja ja henkilöstön rakennetta, osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä.

Vuoropuhelua on lähtökohtaisesti järjestettävä vähintään neljännesvuosittain, ellei työpaikalla toisin sovita. Työntekijämäärältään pienemmissä, alle 30 työntekijän yrityksissä vuoropuhelua on käytävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Osana vuoropuhelua työnantaja työnantajan on yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa laadittava työyhteisön kehittämissuunnitelman työyhteisön suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

Työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvista olennaisista henkilöstövaikutuksista sekä työvoiman käytön vähentämisestä – kuten osa-aikaistamisista, lomauttamisista tai työntekijöiden irtisanomisesta tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla – on myös jatkossa käytävä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut. Neuvottelumenettelyt vastaavat pääpiirteissään voimassa olevaa lakia.

Perhevapaauudistus voimaan elokuussa

Uudistuksen myötä kumpikin vanhempi saa 160 päivärahapäivän kiintiön, vanhempainrahapäiviä kertyy lasta kohden yhteensä noin 13 kuukautta.

Vanhempi voi myös luovuttaa omasta 160 päivärahapäivän kiintiöstään enimmillään 63 päivää toiselle. Loppuraskauden osalle tulee 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha. Vanhempainrahapäiviä voi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Uudistuksessa lisääntyy myös erilaisten perhemuotojen tasa-arvoinen kohtelu vanhempainpäivärahajärjestelmässä.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022.

Perhevapaauudistus on toteutumassa yrittäjien omien perhevapaiden näkökulmasta hyvin: Suomen Yrittäjät on ajanut joustavuutta yrittäjien mahdollisuuteen pitää perhevapaita, ja tämä toteutuu uudistuksessa.