Kohti hyvinvointialuetta – yrittäjien huolena, miten palvelut jatkossa tuotetaan

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelutyössä on käynnissä palvelustrategian valmistelu. Linjauksissa on keskeistä tunnistaa alueemme olemassa olevat resurssit ja tulevaisuuden kasvavat tarpeet.

Palvelustrategiassa määritellään, miten hyvinvointialueen palvelut tuotetaan ja rahoitetaan. Strategiaan tulee kirjata, mitkä palvelut hyvinvointialue tuottaa tai pyrkii tuottamaan itse, mitä palveluita yritykset tai kolmas sektori tuottavat tai niiden odotetaan tuottavan.

Palvelustrategiassa asetetaan tavoitteet strategiakaudella tuotettavien palveluiden määrälle, laadulle, saatavuudelle ja kustannuksille. Tässä yhteydessä on tärkeää linjata, että päätöksissä otetaan käyttöön kustannuslaskentamalli, jonka avulla on mahdollista selvittää palveluiden yksikköhinnat läpinäkyvästi.

• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelustrategiassa tulee tunnistaa toimivien markkinoiden merkitys ja erityisesti mikro- ja pk-yrittäjyyden rooli osana monituottajamallia. Kaikki selvitykset osoittavat, että kansalaiset haluavat valinnanvapautta ja yrityksiä palveluiden tuottajiksi. Tämä toive on otettava vakavasti myös palvelustrategiatyössä, toteaa toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä.

Hyvinvointialueet ovat merkittäviä palveluiden ja tuotteiden ostajia. Ne tarvitsevat esimerkiksi runsaasti kuljetus- ja kiinteistöhuoltopalveluita, ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Tässä on hyödynnettävä sote-alueen pk-yrityksiä.

Suomen Yrittäjät ovat esittäneet, että alueilla tulee hankkia tarvittavat tavarat ja tukipalvelut avoimesti julkisilla kilpailutuksilla, eikä kilpailutuksia kiertämällä omilta yhtiöiltä kuten nyt alueemme toimijat ovat suunnittelemassa. Tästä esimerkkinä alueen laajan poliittisen ohjausryhmän 22.11 kokouksessaan tekemä päätös, jonka mukaan ateria- ja puhtauspalveluihin voidaan perustaa 2-3 inhouse-yhtiötä, vaikka paikallista toimivaa markkina löytyy joka puolelta maakuntaa.

• Avoimella kilpailutuksella veronmaksaja saa parasta laatua ja hintaa. Osaavat hankinnat ovat maakunnan elinvoiman lähde, toteaa Kolehmainen.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tavoitteet hyvinvointialueen palvelustrategiaan:

1. Monituottajuudella, yrittäjyydellä ja yritystoiminnalla tulee olla merkittävä rooli alueen sote-palvelujärjestelmässä.
2. Hyvinvointialueen tulee erottaa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen palvelutuotannossaan. Tämä erottaminen mahdollistaa yhteisen kustannuslaskenta-järjestelmän luomisen ja kustannusten vertailun yksityisen sektorin kanssa.
3. Mikäli hyvinvointialue ei tuota sote-palvelua itse, sen tulee hankkia palvelu markkinoilta lainsäädännön sen mahdollistaessa ja pitäytyä osakeyhtiöiden ja liikelaitosten perustamiselta.
4. Palvelustrategiassa tulee huomioida hankintalain hengen noudattaminen ja sen tavoitteiden saavuttaminen sekä avoimen markkinavuoropuhelun toteuttaminen. Hankinnat tulee toteuttaa siten, että myös mikro- ja pk-yrityksillä on edellytykset menestyä tarjouskilpailuissa. Osatarjousten hyväksyminen ja alihankintaverkostojen hyödyntäminen on mahdollistettava.
5. Hyvinvointialueen tulee hyödyntää tarkoituksenmukaisella tavalla palvelusetelijärjestelmiä, henkilökohtaisia budjetteja sekä ostopalveluita. Asukkaille pitää turvata mahdollisuuksia valita palveluseteli tai henkilökohtainen budjetti aina, kun on kyse kiireettöminä tehtävistä toimenpiteistä.
6. Palvelusetelin arvo tulee määritellä sellaiseksi, että myös julkisen sektorin palveluntuottaja pystyy vastaavalla arvolla tuottamaan kyseisen palvelun. Omaa kustannusta vastaava todellinen hinta tulee pystyä määrittelemään sekä julkisen että yksityisen palvelutuottajan palveluissa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, p. 050 5277 288

Fakta: Miksi aluevaalit ovat yrittäjille tärkeät?

• Sote-sektorille käytetään noin 21 miljardia euroa vuosittain.
• Alalla työskentelee 400 000 ammattilaista, joista 88 000 yksityisellä sektorilla.
• Sote-alan yrityksiä on noin 18 200.
• Neljä viidestä sote-alan yrityksestä on enintään neljän hengen yrityksiä.  ​​​
• Henkilökunnan tarve sote-alalla on yli 200 000 henkilöä​​ tulevina vuosina.
• Hyvinvointialueet ovat merkittäviä ostopalveluiden hankkijoita.