Kokeilitko tekoälyä työssäsi? Asiantuntija antaa neuvon: ”Kaikille ei tule luonnostaan”

Tekoäly on tulossa vauhdilla osaksi työtä. Alan koulutuksia tarjoava yrittäjä toivoisi, että yrittäjät innostuisivat kokeilemaan tekoälyn mahdollisuuksia.

– Suomessa en ole vielä nähnyt tekoälyhuumaa. Koulutuksissani olen huomannut, että tekoäly otetaan usein käyttöön hitaasti ja varovaisesti. Osalla ihmisistä on jostain syystä myös pelkoja sitä kohtaan. Yleensä pelkoja ei kuitenkaan osata yksilöidä, Kwork Innovaatiot Oy:n yrittäjä ja tekoälyasiantuntija Antti Törrönen kertoo.

Yrittäjien keskuudessa suhtautuminen tekoälyyn on Törrösen mukaan valtaosin myönteisen kiinnostunutta, mutta kriittistä.

– Yrittäjät ovat kiinnostuneita siitä, miten tekoälyä voisi hyödyntää omassa liiketoiminnassa. Paljon on myös sellaista ajattelua, että tekoäly tekee huonolaatuista höttöä. Ei ehkä ymmärretä, ettei tekoälyn antamaa ensimmäistä ehdotusta tarvitse käyttää, vaan sitä voi parantaa. Varsin harvoin ensimmäinen ehdotus on käyttökelpoinen.

Taustalla voi olla yrittäjien puutteellinen osaaminen tekoälyn komentamisessa eli promptaamisessa, jonka tarkoituksena on antaa tekoälylle tarkentavia pyyntöjä ja tietoja, jotka voivat parantaa tekoälyn antamaa vastausta.

”Kun ihminen tekee jotakin asiaa pisimmillään vuosikymmenten ajan jollain tietyllä tavalla, voi mennä aikaa kunnes tekoälyn käyttö on sujuvaa.”

Antti Törrönen, yrittäjä

”Tapojen muuttaminen työlästä”

Törrönen painottaa tekoälyn käyttöönoton yhteydessä omien työtapojen muuttamisen merkitystä. Hänen mukaansa tekoälyn käyttäminen töiden korvaamiseen ei yleensä toimi.

– Käyttäjän pitäisi hoksata, missä työvaiheessa tekoälystä on hyötyä ja missä tilanteessa pitää itse muokata esimerkiksi jokin tekstisisältö loppuun. Pettymyksiä voi tulla, jos tekoälyä kokeilee nopeasti. Voi pettyä siitä, ettei se toimikaan kuten on odottanut.

Törrönen käyttää tekoälyä päivittäisessä työssään esimerkiksi sähköpostien tyylittelyyn.

– Täytyy myöntää, että työtapojen muuttaminen on ollut itsellenikin yllättävän työlästä. Olen huomannut, että paras tapa on kokeilla yhtä käyttötarkoitusta kerrallaan. Kun ihminen tekee jotakin asiaa pisimmillään vuosikymmenten ajan jollain tietyllä tavalla, voi mennä aikaa kunnes tekoälyn käyttö on sujuvaa.

Törrönen vertaa tilannetta uuteen kollegaan, aikaa kuluu ensin työnjakoon ja yhteistyön sujuvoittamiseen.

– Osa ihmisistä on luonnostaan enemmän edelläkävijöitä. Kaikille uuden kokeileminen ei tule luonnostaan. Toiset ovat sitä mieltä, että uuden opettelu vie turhaa aikaa, toiset haluavat säästää aikaa opettelemalla uutta teknologiaa.

Tekoäly automatisoi työtehtäviä

Tekoäly alkaa Törrösen mukaan olla nyt sillä tasolla, että siihen voi luottaa työnteossa. ChatGPT:n kehityksessä isoin mullistus on hänen mukaansa tekoälyn kyvyssä ennustaa, mitä käyttäjä kulloinkin siltä haluaa.

– Jos haluan kirjoittaa somepostauksen yrittäjän päivänä, onnitella yrittäjiä ja kertoa samalla oman yrityksen palveluista, tekoäly osaa aika hyvin arvata, millaisen postauksen haluan. Vielä parempi tulos on, jos olen kertonut tekoälylle, millainen kirjoitustyyli minulla on.

Tekoälyä hyödynnetään muun muassa somepostausten ja blogien kuvituksessa. Törrönen uskoo, ettei käyttäjiä välttämättä jatkossa kiinnosta, onko kuva tekoälyn tekemä vai ei.

– Eihän meitä enää kiinnosta sekään, onko jokin kuva kännykällä kuvattu. Kännykkäkuvista on tullut yhtä hyväksyttäviä markkinoinnissa kuin järjestelmäkameralla kuvatuista kuvista.

Mutta mikä on tekoälyn kiinnostavin trendi tänä vuonna? Törrönen odottaa entistä parempaa automaatiota.

– Trendi on se, että olemme siirtymässä aikakauteen, jossa tekoälyä voi hyödyntää työtehtävien automatisoimiseen. Tekoäly alkaa tehdä yksittäisiä tehtäviä ilman, että sitä tarvitsee koko ajan käskyttää. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi tietokantojen tarkistaminen, tutkimusraportin kirjoittaminen, verkkosivun testaaminen ja sivuston virheiden automaattinen korjaaminen.

”En voi suositella Deepseekiä”

Kiinassa kehitetty Deepseek-kielimalli on herättänyt viime aikoina vilkasta keskustelua. Deepseek on avoimen lähdekoodin kielimalli, joka on kehitetty nopeasti ja verrattain pienellä budjetilla. Törrönen pitää Deepseekiä hienona edistysaskeleena tekoälyssä.

– Koska kyseessä on avoin koodi, se voi demokratisoida tekoälykehitystä, joka on tähän asti ollut miljardiluokan yritysten hallussa.

Toisaalta Deepseek on herättänyt myös huolta käyttäjien tietojen päätymisestä kiinalaisten haltuun. Deepseekillä on oma mobiilisovellus, joka toimii Kiinan lakien mukaisesti.

– Se voi pelottaa ihmisiä. En voi suositella Deepseekin käyttöä, koska emme tiedä, miten Kiina mahdollisesti käyttää sovelluksen keräämiä tietoja.

Kielimallit tallentavat dataa ja käyttävät sitä tekoälyn opettamiseen. Törrösen mukaan osa palveluista mahdollistaa opetuskäytön kieltämisen. Deepseekissä se ei ole mahdollista.

Hyödynnä Elisan ja Suomen Yrittäjien Yrittäjät & Tekoäly -oppimiskokonaisuus! Se on tarkoitettu yrittäjälle, joka haluaa saada tekoälystä tehokkaan apurin arkeen. Lue lisää täältä.