Kokeneet ravintolatähdet pyörittävät nyt perinteikästä Marskin majaa, aloitus yllätti: “Täällä ei pakastepusseja availla”

Lopen Pilpalassa sijaitsevan Marskin majan pihapiirissä kuuluu vain lintujen laulu. Tuoreet yrittäjät Atte Karppinen ja Kimmo Rikkonen valmistautuvat ravintola-asiakkaiden vastaanottamiseen.

Miehet pyörittelivät yrittäjyyttä mielessään pitkään, kunnes keväällä asiat nytkähtivät eteenpäin. Nyt he ovat Marskin majan koko historian toiset yrittäjät.

Karppisella on pitkä kokemus suomalaisista huippuravintoloista. Hän on työskennellyt hovimestarina ja ravintolapäällikkönä muun muassa Kulosaaren kasinolla, ravintola Sipulissa, Pörssitalossa ja Vanhalla ylioppilastalolla. Edellinen työpaikka oli kehutussa Finnjävelissä.

Rikkosella on niin ikään pitkä ravintolatausta. Hän ehti vetää Vanajanlinnan ravintolasalia kymmenen vuoden ajan.

– Viimeiset kymmenen vuotta miettinyt olen aina välillä yrittäjyyttä ja etsinyt sopivia kohteita. Ensin katsoin yhtä paikkaa Itä-Suomesta mutta se ei olisi ollut taloudellisesti kannattava. Sen jälkeen jäi kaihertamaan, että olisiko kuitenkin aika lähteä yrittäjäksi. Suurin este on ollut uskalluksen puute, Karppinen myöntää.

Käänteentekevää oli vanhan työkaverin Kimmo Rikkosen kanssa käyty keskustelu sen jälkeen, kun Karppinen oli saanut kuulla Marskin majan olevan vapaana uudelle yrittäjälle. Rikkonen tiedusteli mahdollisuutta lähteä yrittämään yhdessä.

– Kutakuinkin saman puhelun aikana päätettiin lähteä katsomaan kohdetta paikan päälle. Tutkittiin talon historiaa ja perehdyttiin lukuihin.

Seuraava askel oli käynti Uusyrityskeskuksessa. Kummallakaan ei ole aikaisempaa yrittäjätaustaa, joten neuvoja tarvittiin.

– Marskin majassa kiinnosti paitsi historia, myös houkutteleva mahdollisuus kehittää liiketoimintaa. Rupesi näyttämään siltä, että kannattaa lähteä eteenpäin. Todettiin yhdessä, että jos saamme rahoituksen kuntoon niin lähdetään tekemään.

Sopimus syntyi sillä ehdolla, että ravintolatoiminta avataan jo kesäkuun alusta alkaen. Ennen avaamista Marskin maja oli ollut suljettuna puolen vuoden ajan.

– Siinä jäi alle kuukausi aikaa siitä kun olimme tehneet kaupat koneista ja kalustosta, Karppinen kertoo.

”Sanoimme pankillekin, että onhan tämä riski”

Ravintolatausta näkyy vahvasti kaksikon työssä. Ruuat pyritään tekemään itse niin pitkälle kuin mahdollista.

– Tavoite on, että pakastepusseja ei availla. Sämpylätkin leivomme itse, Rikkonen kertoo.

Aikaisemmin vain kahvilana ja tilausravintolana toiminut Marskin maja on nyt myös kesäravintola kuutena päivänä viikossa. Sen lisäksi paikka on käytössä kokouksiin, yritysjuhliin, perhejuhliin, virkistyspäiviin ja rantasaunan vuokraukseen. Tontilla sijaitsee myös museo.

Aluksi Karppinen ja Rikkonen ajattelivat pystyvänsä pyörittämään majaa kahdestaan. Se osoittautui liian optimistiseksi tavoitteeksi. Nyt avuksi on palkattu kokki ja useampi tarjoilija.

– Aluksi sanoimme pankillekin, että onhan tämä riski lähteä pyörittämään ravintolatoimintaa korona-aikana, etenkin kun olimme vielä lomautettuina. Tänä kesänä olemme kuitenkin jo nähneet, että meidät on löydetty kivasti muutaman viikon aikana. Aloitus on yllättänyt myönteisesti, Karppinen sanoo.

Marskin majan vuokrasopimukseen kuuluu 6,5 hehtaaria maata. Yrittäjien tarkoituksena on hyödyntää sitä jatkossa tykypäivissä esimerkiksi melontaretkiin ja fatbike-ajeluihin.

Ei paluuta palkkatyöhön

Majan historia on vedonnut etenkin Karppiseen. Se näkyy myös ruokatarjoilussa.

– Kun kaupat lyötiin lukkoon, olen lukenut vielä enemmän Mannerheimista ja tästä alueesta. Olemme jututtaneet ihmisiä, jotka ovat käyneet täällä vuosikymmeniä ja saaneet tietoa, jota ei ole kirjoissa.

Menussa näkyvät Mannerheimin suosikkiruuat kuten vorschmakit, kuhat ja karjalanpiirakat. Pari menua pohjautuu pelkästään Marskin lempiruokiin.

Tuoreiden yrittäjien suurimmat haasteet ovat liittyneet yrityksen käynnistämiseen. Helpotusta tuli, kun tueksi löytyi auttava tilitoimisto.

– Tilitoimisto on jeesannut myös asioissa, jotka eivät välttämättä heille kuuluisi. Koko ajan tässä opitaan lisää, Karppinen sanoo.

– Meillä yrittäjän työnkuva on laaja, se käsittää kaiken vessan avaamisesta myyntipalveluun. Vuorokauden tunnit eivät välttämättä aina riitä, Rikkonen jatkaa.

Molemmat ovat vakuuttuneita siitä, että paluu palkkatöihin ei ole ajankohtaista.

– Tähän on lähdetty päätoimisesti. Se on tahtotila.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi