Kolumni: Laajalle yhteistoiminnalle on kiiretilaus

Saksan työmarkkinauudistukset voisivat olla meille rohkaiseva esimerkki siitä, että talouden kilpailukyky ja siihen liittyvä työllisyyden kasvu ovat korjattavissa.

Työttömyysprosentin huidellessa 15 prosentissa ja palkkojen ollessa Euroopan huippua Saksan työmarkkinoita lähdettiin uudistamaan kriisitunnelmissa mutta leveällä rintamalla. Maa toteutti sarjan yhtäaikaisia, pitkäkestoisia työmarkkinauudistuksia, joilla Euroopan sairas mies nousi jaloilleen.

Mukana oli ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja suuryritysten edustajia, poliitikkoja sekä tutkijoita. Harzin reformiksi kutsuttu uudistuspaketti sitoutti eri osapuolet 2000-luvun alussa.

Muutokset kohdistuivat työmarkkinoiden laajan uudistukseen, työmarkkinapolitiikan trimmaamiseen sekä työvoimatoimistojen sähäköittämiseen.

Määritelmä kohtuullisesta ja hyväksyttävästä työstä uusittiin. Velvoite vastaanottaa työtä koski tasapuolisesti niin professoreita, julkisen sektorin työntekijöitä kuin teollisuuden ammattilaisiakin.

Puhe työstä on saatava Suomessa myönteisemmäksi.

Työnantajalle tuli velvoite ilmoittaa mahdollisesta työttömyysuhasta mahdollisimman aikaisin.

Ich AG -malli (Minä, yritys) takasi taloudellista tukea yrittäjäksi ryhtyvälle. Minijobs puolestaan takasi töitä matalan tuottavuuden aloilla. Mallissa valtio subventoi matalaa palkkaa suoraan työntekijälle, jolloin säästyttiin byrokraattisilta tukimenetelmiltä.

Byrokratiaa ja hallintoa karsittiin.

Reformiin liittyi oleellisesti maltillinen palkkakehitys. Reaalipalkat käytännössä laskivat, mutta toivat vastapainoksi kilpailukykyä. Tärkeänä työkaluna oli paikallinen sopiminen.

Saksalaiset sanovat nyt, että vain kyllin voimakkailla toimilla oli tilanteessa vaikuttavuutta.

Hankala työmarkkinakevät nirhaa kaikkien mielialoja Suomessa. Puhumme työstä ja työnteosta kuin haittana, kiistojen aiheuttajana, yhteiskuntarauhan rikkojana.

Miten ihmeessä näin on päässyt käymään? Laajalle yhteistoiminnalle on kiiretilaus.

Kovin pitkään Suomen talous ei kestä toistuvia katkoja tuottavuuteen ja työntekoon. Investointien sijaintipaikoista käy kova kisa julkisesti ja kulisseissa. Suuret EU-maat ovat jo lähteneet ohituskaistalle myöntämään runsaita valtiontukia ohi sovittujen sääntöjen. Tässä kilvassa Suomi ei pärjää.

Pärjäämme ainoastaan takaamalla tuleville investoinneille toimivan, demokraattisen yhteiskunnan, joka satsaa vihreään siirtymään, puhtaaseen energiaan, toimivaan infraan, huippuosaamiseen ja kyvykkääseen työvoimaan.

Puhe työstä on saatava Suomessa myönteisemmäksi. Tämän olemme velkaa työelämään astuville nuorille ja tuleville yrittäjille.