Kolumni: Räjäytetään eläkeautuuden myytti – työuraa jatkava on lottovoitto työyhteisölle

Kahvikupit kilisevät ja eläkkeellesiirtymiskahvit ovat työpaikalla loppu-suoralla. Päivänsankari taputellaan nätisti seuraavaan elämänvaiheeseen, vaikka moni lähtijä kapinoikin mielessään. Etenkin jos työtehtäviä on jo jonkin aikaa vähennetty, koulutuksiin osallistumisia evätty ja huumorimielessäkin tarjotut rollaattoripaikat autotallissa ovat alkaneet eläkkeen odotushuoneessa istunutta kyllästyttää. Olisi vielä paljon annettavaa työyhteisöön, uutta näkökulmaa ja rohkeuttakin tehdä uusia avauksia ja sparrata nuorempia. Eläke on suomalaisen työuran unelmapäätös, mutta entä jos eläkkeelle lähtijä haluaisikin jatkaa vielä työntekoa. Sitä vaan kun kukaan ei ole häneltä kysynyt.

Eläkeikää lähestyviä on Suomessa satoja tuhansia, heistä suurin osa hyvässä kunnossa ja myös motivoituneita jonkinasteiseen työntekoon. Asiaa on nyt myös tutkittu. Ilmarisen ja Kevan selvityksissä kaksi kolmasosaa haluaa työskennellä eläkkeellä. Suomalaisten eläkkeelle siirtymisikä on nyt 62,9 v. Vuonna 2017 käyttöön otettu osittainen vanhuuseläke mahdollistaa työnteon keventämisen työuran loppuvaiheessa sekä työvuosien jatkamisen, mutta kirittävää meillä riittää naapurimaihin verrattuna.

Työnantajien havahtuminen eläkeikää lähestyvien työvoimareserviin on ensimmäinen askel. Eläkeläisten potentiaalin luulisi kiinnostavan työnantajia toimialasta tai tehtäväkentästä riippumatta, sen verran hankala nykyinen työvoimapula on. Eläkeläiset voivat toimia tuuraajina, osa-aikaisina työntekijöinä, projektitehtävissä, freelancereina, kevytyrittäjinä tai yrittäjinä. Paketissa tulee mukana osaamisvarantoa ja tietotaitoa.

Työnantajien kannattaa laittaa seniorivaiheen ura-johtaminen kuntoon. Käytännössä se tarkoittaa hyvissä ajoin ennen eläkeikää käytävää työntekijän ja esimiehen välistä keskustelua. Ruotsissa tämä kuuluu automaattisesti esimiehen tehtäviin. Yhtä automaattista on se, että keskustelu käydään nimenomaan työntekijän ehdoilla: miten hän itse näkee oman tilanteensa ja millaisilla ehdoilla ja millaisilla tehtävillä hän olisi valmis jatkamaan työntekoa. Ruotsissa työurat ovat keskimäärin useita vuosia suomalaisia pidempiä. Kyse ei ole ruotsalaisten erityisistä edellytyksistä, paremmasta työkunnosta tai taloudellisista eduista vaan siitä, että eläkeiän kynnyksellä asia käydään avoimesti läpi.

Eläkeläisten potentiaalin luulisi kiinnostavan työnantajia.

Työn ja eläkkeen rajapinnat sekoittuvat aivan kuten ne tekevät työurien alkuvaiheessa. Miksi hyväksymme sen, että työelämän alkuvaiheet ovat monesti työn, opiskelun ja muiden elämänvaiheiden siirtymävaihetta, mutta emme hyväksyisi tätä työuran loppuvaiheessa?

Nyt on kysyntää työnantajista, jotka laittavat työ-paikallaan seniorivaiheen urajohtamisen kuntoon. Sellaisia löytyy onneksi myös Pohjois-Savosta. Pohjois-Savon hyvinvointialue lähtee pilotoimaan eläkeikää lähestyvien urasuunnittelua yhden työntekijäryhmän kanssa. HVA-alueen hallituksen päätöstä voi vain kiitellä rohkeudesta. Normaalin hyvinvointialueen rekrytoimisprosessin ja ilmoittautumismenettelyn rinnalle työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta urakeskusteluun ja työnkuvan muuttamiseen siten, että se tukee muutosjohtamista ja kokeneen työntekijän hyvinvointia. Työnantajamielikuvan rakennusaineena kokemuksen arvostaminen on todella tärkeää, korostaa hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.

Myös Suomen Yrittäjät on aktivoinut työurien jatkamisen teemaan. Yhdessä Eläkeliiton kanssa SY on vetänyt jo kahdeksalla paikkakunnalla ympäri Suomea ”Vankka työkokemus käyttöön” -kiertuetta. Kiertue on vetänyt penkit täyteen. Ilmaistapahtuman yhtenä osana on selkeä faktaosuus siitä mitä työnteko eläkeikäisenä tarkoittaa tuloihin, verotukseen ja eläke-kertymään jatkossa. Yksi Kuopion 29.9. tapahtuman puhujista on kuopiolainen Marketta Rantama, joka on eläkkeelle siirryttyään jatkanut työuraansa, kehittänyt Askel3- palvelutuotteen ”Pois eläkkeen odotushuoneesta” ja tekee kuten opettaa: tekee aktiivista työtä menestyvänä start-up -yrittäjänä.

Paula Aikio-Tallgren
Savon Yrittäjien toimitusjohtaja
Julkaistu ViikkoSavossa 6.7.2022