Komissaari Urpilaisen etävierailu Lappiin: –Pohjoismainen laatu ja osaaminen ovat valtteja kansainvälisissä kilpailutuksissa

Komissaari Jutta Urpilaisen etävierailu Lappiin järjestettiin 7.12. Vierailu päättyi kyselytuntiin, jossa kysymyksiä pääsivät esittämään Lapin liiton valtuuston puheenjohtaja Sara Seppänen, Lapin kuntajohtajaverkoston puheenjohtaja Mika Simoska, Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo sekä Lapin Kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Urpilaisen työpöydällä ovat tällä hetkellä digitaalinen ja vihreä siirtymä, joita komissiossa kutsutaan kaksoissiirtymäksi sekä koronan vaatimat toimenpiteet. Hänen vastuualueelleen kuuluu noin 2/3 maailman maista. Urpilainen seuraa myös hyvin läheisesti, mitä muualla komissiossa valmistellaan.

Kyselytunnilla puhututtivat muun muassa vihreä siirtymä, kilpailutuspolitiikka länsirajalla sekä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen ja ammatillisen koulutuksen takaaminen paikkakunnilla.

Pohjoismainen laatu ja osaaminen ovat valtteja kansainvälisissä kilpailutuksissa

Lapin Yrittäjien Pirkka Saloesitti kysymyksensä Venäjän maariskistä pk-yrityksille ja kilpailupolitiikasta Euroopan unionin sisämarkkinoilla.

Millä tavalla komissio on varautunut suojatakseen pienten- ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa maariskin toteutuessa mahdollisessa konfliktitilanteessa?

– Paljon mietitään, miten eurooppalaisia yrityksiä saadaan investoimaan esimerkiksi Afrikkaan. Usein pelätään, ettei yhteiskunta ole tarpeeksi vakaa ja stabiili tai että se ajautuu konfliktiin.

Urpilaisen mukaan komissiossa pyritään erilaisten hankkeiden avulla välttämään ja ehkäisemään konflikteja. Ukrainan rajan tapahtumat ovat huolestuttavia. Koska tilanteesta puhutaan avoimesti maailmalla, toivotaan, että sillä on vaikutusta Venäjän tekemiin ratkaisuihin.

– EU seuraa tilannetta. Suomalaiset yritykset eivät toki ole ainoat yritykset, jotka Venäjällä toimivat. Sitä kautta myös monella jäsenmaalla on kiinnostusta seurata tilannetta. Toivotaan, että tilanne ei Ukrainan rajaseudulla eskaloidu, hän toteaa.

Venäjän ja EU:n välinen suhde ei ole komissaarin mukaan viime aikoina elänyt parhaimpia aikojaan. Olisi tärkeää löytää poliittisia alueita, joissa voidaan tehdä Venäjän kanssa yhteistyötä: missä Suomella on Venäjän kanssa yhteinen intressi?

Minkälaisiksi näette komission mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että länsirajamme tuntumassa olevien merkittävän suurten investointien kilpailutus toteutuisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti, ja myös suomalaiset yritykset olisivat tasavertaisessa asemassa tarjoamaan tuotteitaan ja palveluitaan naapurimaamme investointien toteuttamiseksi?

Kilpailupolitiikka on osa EU:n toimivaltaa. Urpilainen selventää:

– Ideana on se, että markkinat toimisivat mahdollisimman hyvin ja että yrityksiä kohdeltaisiin mahdollisimman tasapuolisesti. Ajatus on se, että ei voida vääristyneen valtiopolitiikan kautta vääristää kilpailupolitiikkaa.

Urpilaisen mukaan kilpailuviranomaiset seuraavat tarkasti kilpailutuksia. Varsinkin kun puhutaan suuren mittaluokan kilpailutuksista, on niillä myös kansainvälinen intressi.

– Hinnalla, laadulla ja osaamisella on merkitystä. Olen halunnut korostaa, että osaamisella ja laadulla pärjätään kilpailussa eikä sillä, että pärjäämiselle pitäisi osoittaa erilaisia valtiollisia tukia.

Pohjoismaat ovat näyttäneet kilpailutuksissa esimerkkiä. Pohjoismaiset yritykset ovat panostaneet osaamiseen ja laatuun, mitkä ovat mahdollistaneet pärjäämisen kilpailutuksissa.

Vihreä siirtymä edellyttää yksityisen sektorin apua

Lapin liiton valtuuston puheenjohtaja Sara Seppänen kysyi komissaarilta, mitä keinoja Lapilla on vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi.

Miten yritykset saataisiin mukaan osallistumaan vihreän siirtymän tavoitteisiin, ja mitä voisimme Lapissa tehdä sen eteen?

– Noin puolet Suomen saamasta rahoituksesta on tarkoitus kohdentaa vihreää siirtymää tukeviin hankkeisiin. Yksi konkreettinen tapa on siis esittää hankkeita, jotka edistävät vihreää siirtymää, Urpilainen kertoo.

– Itse ajattelen niin että ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää yksityisten sektorin mukaan tuloa. Yrityksiä tarvitaan tähän mukaan.

Urpilaisen mukaan pohjoismaiset ja suomalaiset yritykset on kiitettävästi lähteneet mukaan vihreän siirtymän tavoitteisiin.

– Mutta kun ollaan marginaalinen toimija globaalissa näkökulmassa, keskeistä on se mitä globaalisti tehdään, Urpilainen muistuttaa. – Komissio tekee entistä enemmän yritysten kanssa yhteistyötä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii yksityistä pääomaa, yritysten investointeja ja osallistumista tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ammatillinen koulutus takaa osaamisen säilymisen paikkakunnalla

Lapin kuntajohtajaverkoston puheenjohtaja Mika Simoska puolestaan pohti ammatillisen koulutuksen tärkeyttä maaseudulla. Ammatillinen osaaminen tuo yrittäjiä paikkakunnalle, ja toisaalta ammatillinen koulutus voisi olla keino houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita alueelle.

Miten EU voisi olla apuna työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton sujuvoittamisessa ja ammatillisen koulutuksen lisäämisessä?

– Aihe on hyvin tärkeä. Itse asiassa nuorten kanssa tänään jo puhuttiin tästä, miten nuoret pääsevät vaihtoon. Myös se on tärkeää, miten saadaan EU:n ulkopuolelta opiskelijoita Eurooppaan. Osaavasta työvoimasta on pulaa, mutta valitettavasti se ei ole vain Lapin ongelma, vaan näkyy koko Euroopassa, Urpilainen aloittaa.

Urpilaisen pääviesti on, että Eurooppa harmaantuu ja tarvitaan lisää nuoria ja työperäistä väestöä.

– Ensi vuoteni on nimetty nuorten vuodeksi. Tiedossa on uusia nuoriin liittyviä esityksiä. Ymmärrän hyvin koulutusverkon merkityksen aluekehityksen kannalta. Se, että meillä on laaja oppilaitosverkosto, tarjoaa mahdollisuuden kehittää aluetta, luoda siihen erilaista tutkimusinnovaatiotoimintaa ja turvata ammatillisia osaajia, hän kertoo. – Olen aina puolustanut laajaa AMK- ja yliopistoverkkoa aluekehityksen näkökulmasta.

Työperäisestä maahanmuutosta päätetään pitkälti Suomen eduskunnassa. Kuitenkin myös komissio on tehnyt esityksiä aiheeseen liittyen. On hyvä muistaa, että maahanmuuttoon liittyy monia ulottuvuuksia: ei ole pelkästään laitonta maahanmuuttoa.

– Miten turvataan se, että Suomeen voidaan laillisesti tulla opiskelemaan ja tekemään työtä? Emme pysty nykyisenkaltaista hyvinvointivaltiota ylläpitämään, jos emme lisää laillista maahanmuuttoa, Urpilainen sanoo ja kiittää vierailusta.

Tilaisuuden järjesti Euroopan komission Suomen edustusto yhteistyössä Lapin liiton kanssa.