Konepajan Bruno luo uutta kaupunkikulttuuria Helsinkiin

Vallilassa sijaitseva Konepajan alue on toiminut pitkään kymmenien yritysten keskittymänä ja viime vuoden toukokuusta asti uudenlaisen kaupunkikulttuurin kotina. Kirpputorit, konsertit, juhlat ja jooga täyttivät kalustovuokraamolta vapautuneen 100-vuotiaan hallin, joka nimettiin Konepajan Brunoksi. Kaupunkilaiset ottivat uuden toiminnan heti innostuksella vastaan. Kun kiinteistön omistava VR ilmoitti kesällä 2016 aikeistaan myydä tilat Bauhausille, jopa 12 000 henkilöä allekirjoitti vetoomuksen nykyisen toiminnan säilyttämisen puolesta.

Konepajan Brunon synnyn taustalla on kaksi valokuvaajaa Ilkka Hietala ja Jakke Nikkarinen. Idea yhteisöllisestä kaupunkitilasta heräsi kahvitauolla nykyisen Brunon seinän takana miesten työpaikalla Studio Skaalassa.

– Kolmisen vuotta sitten naapurin kalustovuokraamo muutti Roihupeltoon. Ilkka rupesi miettimään, että kukakohan seuraava naapurimme on, ja toivottavasti olisi kiva. Totesin, että perustaan kirpputori, Nikkarinen muistelee.

Hietala, Studio Skaalan osakas, soitti saman tien tilan omistajalle ja yllättäen kirpputorin toiminta sai vihreää valoa.

Miksi juuri kirpputori? Skaalan tiimi oli huomannut entisen Valtterin kirpputorin jättämän aukon alueelle. Toiminnan päättymisen jälkeenkin turistit eksyivät vanhojen esitteiden kanssa alueelle. Lauantait ovat olleet Brunossa vielä hiljaisia kirppispäiviä, mutta sunnuntaisin sekä myyjiä että ostajia on ollut hyvin liikkeellä. Brunossa on testailtu erilaisia teemakirppiksiä sekä myyntiä ilta-aikaan.

Mutta kirpputorit ovat vain yksi osa Brunon toimintaa ja viehätystä. Tapahtumat ovat houkuttaneet ihmisiä paikalle ihan eri tavalla. Viime kesä osoitti, että alueella on kysyntää Brunon kaltaiselle moneen taipuvalle tilalle.

– Meillä oli täällä terassi, perjantai- ja lauantai-iltaisin klubeja, ilmaista joogaa, taidenäyttelyitä, tatuointi- ja parturointipiste, miehet luettelevat.

– Saman tyyppistä toimintaa on luvassa tänäkin vuonna, mutta ehkä jollain eri twistillä, he jatkavat ja peräänkuuluttavat monimuotoisuutta.

Tähtäimessä on laajemman asiakaskunnan puhuttelu aina lapsista eläkeläisiin asti. Viime kesänä kävijäkunta rajautui aika tiukasti nuoriin aikuisiin, vaikka aurinkoinen sää houkutteli piha-alueelle ja terassille kaiken ikäisiä. Erilaiset taideprojektit sopisivat myös tilaan. Ehdotuksia ja ideoita Brunon tiimi ottaa lämmöllä vastaan – ja niitä kuulemma tulee koko ajan.

Mahdollisuuksien Konepaja

Brunon toiminnan pyörittäminen käy työstä. Vaikka idean takana on kaksi miestä, ei nykyinen toiminta olisi onnistunut ilman suurempaa tiimiä. Yhteistyötä on tehty muiden yritysten, opiskelijoiden ja pakolaisten kanssa. Parhaimmillaan Brunon palkkalistoillakin on ollut 29 ihmistä aina lipunmyyjistä järjestyksenvalvojiin. Lisäkäsiä Hietalan ja Nikkarisen mukaan silti tarvittaisiin.

– Viime kesänä vapaaehtoinen tuottajaporukka pyöritti toimintaa, joten me pääsimme jopa lomallekin, miehet naurahtavat.

VR suunnittelee edelleen tilan myyntiä, mutta Bauhaus-kauppa vaikuttaisi miesten mukaan kaatuneen Helsingin kaupungin käsittelyssä. Suunnitelma ei sopinut kaupunginosan kaavaan.

Alueen kehittämistä varten kaupunkilaiset ovat perustaneet oman Konepaja-liikkeen, joka on kerännyt Facebookiin yli 700 jäsentä. Ryhmän tavoitteena on ajaa laajemmin Konepajan alueen asiaa ja osallistaa muun muassa pienemmät yritykset ja alueella asuvat vaikuttamaan. Brunon toiminta on tuonut jo nyt yhteen paljon pieniä yrityksiä. Viime kesänä järjestetty Helsinki Night Market kokosi saman katon alle ruokarekkoja ja muita ruoka-alan toimijoita.

Studio Skaala on sijainnut alueella jo vuodesta 2000. Nikkarisen ja Hietalan mukaan muutaman viime vuoden aikana Vallilan seutu on muuttunut paljon ja asukkaitakin on tullut lisää. Nyt kun Konepajan alueen portit on saatu kunnolla auki, miehet povaavat siitä todella mielenkiintoista yrittäjyyden kannalta.

Uutta Helsinkiä – osallistaen

Kaupungin kanssa toimiminen Brunon alkuvaiheissa saa heiltä kiitosta. Lupia hakiessa Rakennusvalvontaviraston arkkitehdit antoivat hyvää apua.

– Meitä ehdotettiin jopa Rakentamisen Ruusun saajaksi, Hietala kertoo.

Kaupunki ei ole ollut kuitenkaan innokas ostamaan Brunon kiinteistöä, mikä on harmittanut nykyisiä toimijoita.

– Kaapelitehdas ja Suvilahti ovat kaupungin omistuksessa ja niissä toteutetaan hienoja, monipuolisia ja tavallaan matalamman kynnyksen juttuja, Hietala toteaa.

Vaikutteita Brunon toimintaan on tarttunut Hietalan ja Nikkarisen matkaan muun muassa Tallinnan Telliskivestä ja Berliinistä, ja palautteiden perusteella Brunon kansainvälinen tunnelma on välittynyt kaupunkilaisille. Potentiaalia tilan kehittämiselle on kuitenkin miesten mielestä valtavasti.

– Olisi hienoa löytää tähän tuottaja tai tuottajaporukka, joka ottaisi tämän omiin näppeihinsä. Siinähän olisi hirveän hyvä työnsarka jollekin rakentaa tästä mitä tahansa, miehet hymyilevät.

Tähän asti Brunon tiimi on uusien tilanteiden edessä opetellut tekemään kaiken itse – ennakkoluulottomasti kokeillen.

Konepajan Bruno pähkinänkuoressa:

Sijainti: Aleksis Kiven Katu 17 A, 00510 Helsinki
Tilassa järjestetään mm. yritystapahtumia, konsertteja, häitä, teemakirppiksiä, elokuvanäytöksiä.
Lisätietoja: www.konepajanbruno.com

Luovuus ja kehitys kulkevat käsi kädessä Vanhassakaupungissa

Helsingin Yrittäjien paikallisyhdistyksen Helsingin Yrittäjät – Vanhakaupunki ry:n toiminta-alueeseen kuuluu laidasta laitaan erilaisia, urbaaneja kaupunginosia, kuten Alppiharju, Kalasatama, Pasila, Vallila ja tietenkin Kallio, jonka Maakuntahallitus valitsi hiljattain Vuoden 2017 uusmaalaiseksi kaupunginosaksi.

Vanhankaupungin paikallisyhdistys on toiminut alueella jo pitkään, miltei yli 25 vuotta. Millaisia yrittäjiä ja minkä alan yrityksiä paikallisyhdistykseen kuuluu?

– Käytännössä jäsenistömme koostuu varsin tavallisia helsinkiläisistä yrityksistä. Tosin luovia aloja meiltä löytyy keskimääräistä enemmän, ja annamme sille arvoa edunvalvonnassamme, yhdistyksen varapuheenjohtaja Mikko Savelius kertoo.

Samalla hän kannustaa alueen jäsenyrittäjiä osallistumaan toimintaan ja ideoimaan yhdessä sitä, miten luovan alan yrittäjiä voitaisiin palvella paremmin. Mahdollisuuksia yhtä monta kuin on yrittäjiäkin.

Tiivis oppilaitosyhteistyö on osoittautunut mielekkääksi tavaksi tavoittaa nuoria, yrittäjyydestä kiinnostuneita ja yrittäjäksi aikovia opiskelijoita. Metropolia ammattikorkeakoulu kouluttaa luovan alan opiskelijoita, joille monelle yksi luonnollinen työllistymistapa on itsensä työllistäminen yrittäjänä. Yhteistapahtumat tuovat yrittäjiä ja opiskelijoita yhteen ideoimaan ja verkostoitumaan.

– Yhteistyömme Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa on alkanut vakiintumaan. Järjestämme yhteiset kokoontumisajot maaliskuussa. Myöhemmin keväällä toukokuussa osallistumme Arabian Artova katufestivaaleihin omalla teltalla ja sen yhteydessä taidetapahtumalla. Viime vuonna meillä oli grafiittiseinä, ja täksi vuodeksi tempaisemme uudella idealla. Tälläkin kertaa jaamme teltaltamme käsin toista sataa Yritystä Stadiin -lehteä, Savelius luettelee.

Vanhankaupungin alue kasvaa ja kehittyy. Tiedossa on ainakin mullistuksia Kalasataman ja Pasilan rakentamisen myötä kuten lisää uusia työpaikkoja ja tuhansia asukkaita.

– Tiivistyvä, urbaani ympäristö houkuttaa lisää palvelualan yrityksiä, mutta ei pidä unohtaa muita aloja. Nimittäin alueeltamme löytyy teollisuutta, logistiikkaa ja kauppaa. Yhdistyksemme edustava alue on erittäin houkutteleva työvoiman kannalta, ja liikkuminen onnistuu niin kävellen, pyörällä, raitiovaunulla, metrolla, bussilla kuin autollakin, hän lisää.

Tulevaisuus näyttää kirkkaalta myös jatkossakin ja yrittäjillä on hyvä tekemisen meininki ja pöhinä päällä.

– Olemme ylpeitä monipuolisesta elinkeinorakenteesta ja yrittäjäystävällisyydestä. Valvomme, että jatkossakin kaikki kukat saavat kukkia, Savelius kiteyttää tyytyväisenä.