Koneyrittäjät: Elinkeinovapauteen puututtu, sikaruttorajoitusten välittömät vahingot korvattava yrittäjille

Koneyrittäjät ry vaatii selvitystä sikaruttorajoitusten muille elinkeinoille aiheuttamista välittömistä vahingoista. Lisäksi järjestön mukaan syksyn lisätalousarviossa on varauduttava korvauksiin.

Koneyrittäjien mukaan Kaakkois-Suomessa on viranomaistoimin puututtu koneyrittäjien elinkeinovapauteen ja kielletty metsätyöt sikaruton tartuntavyöhykkeellä.

– Oikeusvaltiossa on kestämätöntä, jos näin yrittäjille aiheutettu välitön vahinko jäisi korvaamatta, Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola sanoo tiedotteessa.

Koneyrittäjien mukaan korvattavana välittömänä vahinkona on pidettävä niitä rajoituksista aiheutuneita tulonmenetyksiä, mitä koneyrittäjä ei ole kyennyt välttämään toimenpiteillä, joita tältä kohtuudella on voitu edellyttää.

”Odotamme, että hallitus toimii rivakasti”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää Koneyrittäjien vaatimusta perusteltuna.

– Yrittäjille on korvattava välitön vahinko, koska heillä ei ole osaa eikä arpaa ongelmaan, jota korjataan rajoittamalla elinkeinovapautta ja heidän liiketoimintaansa. Odotamme, että hallitus toimii asiassa rivakasti.

Pentikäinen totesi jo viime viikolla, että ”yrittäjiä ja yrityksiä ei voi laittaa maksamaan kriisiä, johon eivät ole millään tavalla vaikuttaneet”.

– Nykyiset korvausmekanismit eivät ole yritysten näkökulmasta riittäviä eivätkä tasapuolisia. Korona-ajan tukimalleista kannattaa ottaa oppia.

Pentikäisen mukaan tautitilanne voi aiheuttaa vakavia ongelmia maa- ja metsätalouden lisäksi esimerkiksi matkailu-, rakennus- ja huoltoalan yrityksille sekä muille palveluyrityksille kriisialueilla.

– Yritykset voivat joutua seisottamaan ja puhdistamaan kalustoaan, lomauttamaan henkilöstöään tai muuten rajoittamaan toimintaansa. Näistä voi aiheutua huomattavia taloudellisia menetyksiä.

Korvaavia urakoita ei löydy

Koneyrittäjät korostaa, että korvaavia urakoita tartuntavyöhykkeen ulkopuolelta on käytännössä erittäin vaikea hankkia, koska niille on jo olemassa sovitut tekijät. Järjestön mukaan tilanne on todennäköisesti vaikein ja korvaavien urakoiden saanti hankalinta pienille aliurakoitsija-asemassa oleville koneyrittäjille.

Järjestö arvioi, että käytännössä välitön vahinko koneyrittäjille on noin 70 prosenttia menetetyn palvelutuotannon liikevaihdosta, kun vahinkoa vähentävät säästyvät muuttuvat kustannukset on otettu huomioon.

– Kannustamme maa- ja metsätalousministeri Essayahia kiirehtimään korvauskysymysten selvittämistä. Näihin korvauksiin tulee varata varoja valtion syksyn lisätalousarviossa, ja tämä asia on syytä huomioida ensi viikon budjettiriihen yhteydessä, Koneyrittäjien Peltola vaatii.