Konkurssi voi olla uusi alku ja mahdollisuus – ”Tätä tehtiin niin täysillä ja hyvin kuin osattiin, enkä ole jäänyt jossittelemaan”

”Vasta konkurssin tehnyt yrittäjä on oikea yrittäjä”, ajatellaan yleisesti Atlantin takana Amerikassa. Suomen yrityskentällä vastaava ajattelu tuntuu vielä vieraalta, ellei jopa vaaralliselta. Miten kukaan voi väittää, että konkurssissa olisi mitään hyvää? Millä perusteella konkurssiin päätynyttä yrittäjää voi sanoa oikeaksi, tai edes onnistuneeksi yrittäjäksi? Vastauksia sopii vertailun vuoksi hakea vaikkapa urheilumaailmasta.

”Tappio täytyy hyväksyä. Niin urheilijatkin tekevät. Me penkkiurheilijat saamme TV:stä todistaa, kun hävinneet tirauttavat pari kyyneltä ja antavat medialle lausunnon, että ei mennyt ihan putkeen. Mutta kun heitä haastatellaan muutaman päivän päästä, he toteavat, että ei tässä mitään, ensi kerralla paremmin”, viime kesänä konkurssin tehnyt, Lapin Yrittäjiin kuulunut rovaniemeläisyrittäjä Markus Pellikka vertaa.

”Kun tekee omaa hommaa täysillä, menetys tuntuu todella isolta. Pariin kuukauteen en ollut työkykyinen. Olin kävelevä zombi, joka eli sankassa sumussa. Minulla ei ole kirkkaita muistoja noista ajoista,” Markus Pellikka sanoo.

Pellikka on puhunut rohkeasti ja avoimesti yrityksensä konkurssista syine ja seurauksineen. Aiheeseen liittyvät blogitekstit ovat poikineet paitsi kannustavaa ja tsemppaavaa palautetta, myös kritiikkiä – kuten suomalaiseen henkeen näemmä kuuluu. Yksi kommentoija tivasi: ”Kuka sinä olet muita opettamaan, kun olet itse epäonnistunut?” Pellikka ymmärsi millaisesta ajatusmaailmasta reaktio oli lähtöisin.

”Vastasin, että olet tainnut tottua sankaritarinoihin. Niissä sankari pelastaa linnanneidon ja kohtaa monia vastoinkäymisiä, mutta löytää supervoimansa ja selviytyy voittajana. Vastaavia tarinoita liikkuu paljon myös start-up -yrittäjyyden ympärillä: ensin oltiin konkurssin partaalla ja sitten noustiin menestykseen. Tarinoita konkurssin tehneistä yrittäjistä, jotka hyväksyvät tappionsa, ei Suomessa juuri ole”, Pellikka huokaa.

Asiantuntija avuksi

Lapin Yrittäjiltä kullanarvoisia neuvoja yrittäjyysaikoinaan ja konkurssin kintaalla saaneen Pellikan mukaan apua kannattaa pyytää ajoissa. Joskus ulkopuolinen taho, sparraaja ja keskustelukumppani voi tuoda pelastavaa perspektiiviä oman yrityksen tilanteeseen ja siihen, mistä on tultu, missä ollaan ja mihin ollaan menossa. Jos näyttää siltä, että tie vie ojasta allikkoon, on syytä tarttua härkää sarvista ja pyytää apua. Yrittäjäjärjestö on kannattava ja kannatteleva pelastusrengas hädän hetkellä.

”Suomen Yrittäjät antaa jäsenilleen oikeudellista neuvontaa maksukyvyttömyys- ja maksuvaikeustilanteissa. Jos yrittäjä tarvitsee esimerkiksi taloudellista neuvontaa, ohjaamme hänet ottamaan yhteyttä Talousapu -neuvontapalveluun. Palvelu on valtion ylläpitämä ja yrittäjälle maksuton”, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

Suomen yrittäjäjärjestöt, Lapin Yrittäjät mukaan lukien tekee tiivistä yhteistyötä valtakunnallisen Yritys-Suomi Talousavun kanssa. Palvelu ohjaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia pk-yrityksiä ja yrittäjiä niin velkajärjestelyissä, yrityssaneerauksissa kuin yritystoiminnan mahdollisessa lopettamisessa. Suomen mittakaavassa tavallisimmin yrityksen hakee konkurssiin verottaja. Seuraavina listalla ovat muut yritykset tai yrittäjä itse. Pankit eivät juuri lainkaan hae yrityksiä konkurssiin.

Talousapu -palveluun voi olla yhteydessä silloin kun ei tiedä mitä tehdä ja jos työ tai myynti on oleellisesti vähentynyt. Apua tarjotaan kun yritykselle on kertynyt maksamattomia laskuja tai veroja, kun yritys ei pysty maksamaan lainoja korkoineen tai harkitsee toiminnan lopettamista, velkajärjestelyä tai yrityssaneerausta.

”Yhteyttä voi ottaa silloinkin, jos haluaa keskustella yleisesti yritystoiminnan tulevaisuudesta tai tuntee, ettei jaksa enää jatkaa talousvaikeuksien keskellä”, Lapin Yrittäjien yhteyspäällikkö Mervi Saukko rohkaisee.

Pellikan kokemuksen mukaan yritystoiminnan horjuminen on usein havaittavissa jo varhaisessa vaiheessa ja jopa kaatumisvaaraan on mahdollista puuttua ajoissa. Avaintekijänä on kuitenkin yrittäjän oma halu nähdä, havaita ja puuttua asioiden kulkuun. Jos halua tai näkeviä silmiä ei ole vaan vauhtisokeus vie mukanaan, on yritys kuin kaatuva torni -peli, joka luhistuu yhden väärän palikan irrottamisen tähden.

”Kun on kova vauhti päällä, ei uhkia ja riskejä välttämättä edes halua huomata. Ihmisellä on luontainen kyky poistaa itsensä kipua aiheuttavasta tilanteesta. Mutta numerot eivät valehtele. Jos avaa yrityksen kirjanpidon, sieltä näkee kaiken – mutta vain, jos haluaa nähdä”, Pellikka sanoo.

Miksi yritys kaatuu?

Syitä yrityksen kaatumiseen on yhtä monia kuin on kaatuneita yrityksiä. Epävakaalla pohjalla horjuvat yritykset eivät horju samaan suuntaan samassa tahdissa vaan edustavat eri toimialoja ja kehitysvaiheita. Kaatuvien yritysten joukossa on niin aloittavia yrityksiä, loppusuoralla olevia start-upeja kuin pitkän linjan toimijoita, jotka voivat ajautua konkurssiin vaikkapa siksi, ettei toiminnalle löydy jatkajaa.

”Oli case minkälainen tahansa, ovat syyt yrityksen kaatumiseen usein aika samansuuntaisia. Tyypillisesti ne liittyvät muun muassa siihen, että yhteinen intohimo tekemiseen puuttuu, panostus tuotekehitykseen, uusasiakashankintaan, aktiiviseen myyntityöhön ja myyntiosaamisen on riittämätöntä, toiminnan kasvu on hallitsematonta ja johtamista ja päätöksiä tehdään fiilispohjalta rillit huurussa”, Rovaniemellä toimivan, lappilaisia yrityksiä eteenpäin luotsaavan Ounas Partners Oy:n yrittäjä Juhani Huhtala tietää.

Niin aloittavien kuin pidempään toimineiden yritysten kohdalla yhtenä riskitekijänä on liian kova kasvu. Vauhti tekee helposti sokeaksi, eikä varoitusmerkkejä noteerata. Hyvänä esimerkkinä on matkailubuumin keskellä paistatteleva Lappi, jossa monen matkailualan yrityksen toiminta on saanut kokea nopean spurttipyrähdyksen. Positiivinen ongelma voi kääntyä itseään vastaan. Jos vauhdin huumassa ei panosteta ammattitaidon, johtamisen ja strategioiden kehittämiseen, voi kasvukäyrä katketa kuin kanan lento.

”Yritystä täytyy kehittää myös silloin kun se kasvaa ja sillä menee lujaa. Yritys kestää paremmin töyssyjä kun sen toimintaa parannetaan jatkuvasti kestävällä tavalla. Yritys tarvitsee vauhtikestävyyttä ja riskejä täytyy hallita yhdessä ja systemaattisesti”, Huhtala huomauttaa.

Yhteisten toimintastrategioiden ja joukkuepelin merkitystä yrittämisessä ja yrityksen johtamisessa ei voida vähätellä. Yritys, jonka jäsenet eivät puhalla yhteen hiileen, voi pitkässä juoksussa juosta päin seinää, ja pahimmassa tapauksessa kaatua yli konkurssin laidan. Yhdessä tekeminen, ja vertaistuki on kaiken aa ja oo sekä yrityksen aktiivisten toimintavuosien aikana, että loppu viimeksi myös konkurssiuhan alla.

Jos jossain, niin konkurssitilanteessa vertaistuen tarve kasvaa ja korostuu. Yrittäjäjärjestön kautta on saatavilla vertaisapua niin kasvokkain kuin verkossa.

”Juuri nyt on esimerkiksi tarjolla yrittäjän sosiaaliturvaa koskeva, yrittäjäjäsenille maksuton webinaari. Tässä verkkopohjaisessa koulutuksessa työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén käsittelee sitä, millainen on yrittäjän sosiaaliturva silloin kun firmalla ei mene hyvin. Koulutuksessa selviää myös, milloin yrittäjä voi saada työttömyysturvaa ja voiko yritystoimintaa jatkaessa saada tukea”, Saukko kertoo.

Konkurssi voi olla uusi mahdollisuus

Viimeisten kuukausien aikana Lapin Yrittäjiin yrittäjyysaikoinaan kuulunut Pellikka on joutunut läpikäymään lähestulkoon kaikki tunneskaalan ääripäät. Suru yritystoiminnan menettämisestä, läpitunkeva epätietoisuus tulevaisuudesta ja pettymys kylmänviileää byrokratiaa kohtaan ovat koulineet miestä kovalla kädellä.

Viime kesänä yrityksensä konkurssiin saatellut rovaniemeläinen Markus Pellikka ei ole jäänyt jossittelemaan vaan on pyrkinyt aktiivisesti oppimaan epäonnistumisesta. ”Minua auttoi liikunta, kuntosaliharrastus, ulkoilu koiran ja lapsen kanssa ja ystävien seura. Nyt olen töissä Helsingissä Talenomilla myyntipäällikkönä ja tapaan työssäni yrittäjiä ja yrityksiä. Nykyisessä työssäni saan hyödyntää sekä oman yritystoiminnan, että konkurssin mukanaan tuomaa oppia ja ymmärrystä”, Pellikka toteaa.

Kaatuvaa yritystä ole aina mahdollista nostaa jaloilleen. Yrittäjältä vaaditaan rohkeutta ja rehellisyyttä silloin kun aletaan kartoittaa, mihin on tultu ja minne ollaan menossa. Häviö ei ole häpeä, eikä välttämättä häviö ensinkään. Konkurssin tehneellä yrittäjällä on usein roppakaupalla arvokasta tietoa yrittäjyydestä ja siitä, miksi yritys kaatuu ja miten siitä selviää.

”Kun kohtaa konkurssin, olisi tärkeää pyrkiä säilyttämään omat arvot ja elämänilo ja nähdä yrittäjyyden positiiviset puolet. Jo itsensä työllistäminen on merkittävä saavutus nyky-yhteiskunnassa. Yrityksen kaaduttuakin pitää katsoa heti eteenpäin sekä omassa että läheisten elämässä”, Huhtala pohtii.

Armollisuus, myönteisyys ja tsemppihenki ovat kuitenkin konkurssin jälkeen usein tiukassa etenkin maassa, jossa konkurssia pidetään häpeällisenä ja jossa konkurssin tehnyt yrittäjä saa otsaansa häviäjän leiman.

”Täytyy muistaa, että konkurssiin vaikuttavat monet asiat, joihin yrittäjä ei aina voi itse edes vaikuttaa. Konkurssi ei ole elämän vaan ainoastaan yritystoiminnan loppu ja usein myös jonkin uuden alku. Ja konkurssinkin jälkeen voi olla ylpeä siitä, että on uskaltanut olla yrittäjä”, Huhtala korostaa.

On kulunut vasta muutama kuukausi siitä, kun Pellikan yritys kaatui. Mutta jo nyt on syysaurinko alkanut työntää säteitään konkurssin jälkeiseen risukasaan. Sumu hälvenee ja elämä ottaa uutta tuulta purjeisiin.

”Nyt koen, että konkurssi oli uusi mahdollisuus. Tiedän, että tätä tehtiin niin täysillä ja hyvin kuin osattiin, enkä ole jäänyt jossittelemaan. Olen hyväksynyt epäonnistumisen, ottanut opikseni ja ymmärrän, että näin nyt tapahtui. Joku voisi sanoa, että opiksi ottaminen on omanlaistaan jossittelua. Voi se olla niinkin. Mutta nyt olen elämässäni läsnä ja työkykyinen ja se on tärkeintä”, tänä syksynä Helsingissä, Talenomin myyntipäällikkönä työt aloittanut Pellikka kuittaa.

Lisätietoja ja neuvontaa:

Apua tarjoaa Valtakunnallinen Yritys-Suomi Talousapu. Suomen yrittäjäjärjestöt, Lapin Yrittäjät mukaan lukien tekee yhteistyötä Talousavun kanssa. Palvelu ohjaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia pk-yrityksiä ja yrittäjiä niin velkajärjestelyissä, yrityssaneerauksissa kuin yritystoiminnan mahdollisessa lopettamisessa. Talousapu -palvelu palvelee arkisin klo 9-16. Puh: 02950 24880. Neuvonta on soittajalle maksutonta. Puhelinneuvontaa antaa myös yrittäjäjärjestön maksuton puhelinneuvonta. Arkisin klo 8-20. Puh: 09 229 222. Jäsenyrittäjän käytössä on 100 asiantuntijaa puhelinsoiton päässä. Neuvontaa muun muassa konkurssitilanteessa juridisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä, yrityksen lakiasioissa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistajanvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä. Yrittäjäjärjestö tarjoaa myös webinaareja aiheesta. Kun kauppa ei kannata – yrittäjän turva vaikeina aikoina -webinaari on Lapin Yrittäjien jäsenille maksuton, muille 170 € (+alv)