Konkurssien määrä nousi finanssikriisin tasolle – Yrittäjien asiantuntija nostaa esiin yhden merkittävän syyn

Konkurssiluvut jatkavat kasvuaan. Viimeisten 12 kuukauden aikana konkursseja on tilastoitu 3293 kappaletta, enemmän kuin finanssikriisin aikana vuonna 2009.

– Itse asiassa konkurssihakemusten määrä on suurimmillaan 25 vuoteen. Marraskuussa 345 yritystä kohtasi konkurssin, kun lokakuussa konkurssien määrä oli 269, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa laitettiin vireille 345 konkurssia, kun lukema oli viime vuoden marraskuussa 230. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen perusteella eniten konkursseja nähdään edelleen muiden palveluiden ja rakentamisen toimialoilla. Myös kaupan toimialan konkurssit ovat kasvussa.

Marraskuussa nähtiin konkurssisuma, kun Puurakentajat Group Oy ja sen kaikki tytäryhtiöt haettiin konkurssiin. Myös henkilöstövuokrauskonserni Selektan tytäryhtiöt hakeutuivat konkurssiin marras- ja joulukuussa.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että talousvaikeuksiin joutuneet yritykset hakeutuvat tavallista useammin itse konkurssiin, Toivonen jatkaa. Hän huomauttaa, että kaikki vireille laitetut konkurssihakemukset eivät pääty konkurssiin saakka.

Pitkät maksuajat pahentavat ongelmia

Suomen Yrittäjät ennustaa, että lopullisia konkursseja on kuluvana vuonna noin 3000.

– Konkurssien takana on monia syitä, kuten koronan jälkeiset vaikeat taloudelliset ajat, korkeat korot ja kohonneet kustannukset.

Toivosen mukaan neljännes konkursseista on seurausta siitä, että yritykset eivät saa ajoissa omia saataviaan sopimuskumppaneiltaan. Olemme aikaisemmin kertoneet ilmiöstä täällä.

– Yrittäjän tulee kuitenkin hoitaa omat laskunsa, kuten palkat, verot, vuokrat ja tuotantokustannuksensa ajallaan. Maksuviivästykset ja pitkät maksuajat vaivaavat sekä suomalaista että eurooppalaista yrityskenttää. Osa pitkistä maksuajoista johtuu siitä, että meillä on maksuehtolaki, jota ei noudateta. Yritysten välillä saa käyttää yli 30 päivän maksuaikaa vain, jos molemmat osapuolet siihen suostuvat, Toivonen jatkaa.

Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yli puolet pk-yrityksistä raportoi, että ne ovat törmänneet siihen, ettei lakia noudateta. Usein sanelijana toimii suuryritys, joka sanelee itselleen pitkät ja edulliset maksuajat. 

Yrittäjän talousapu neuvoo

Suurien velkojien on Toivosen mukaan ohjattava yrittäjät nopeasti neuvontaan.

– Osa konkursseista olisi vältettävissä, jos yrittäjä hakisi ajoissa apua yrityksen talous- ja maksuongelmiin. Tavallisesti yrittäjän maksuvaikeudet näkyvät ensimmäisenä verottajalla ja työeläkeyhtiöissä. Olisi perusteltua, että ainakin suuret velkojat, jotka useimmin hakevat yrityksiä konkurssiin, ohjaisivat nopeasti vaikeuksiin joutuneet yrittäjät neuvonnan piiriin.

Verottaja kokeili loppukesästä toimintatapaa, jossa se ohjasi veronmaksun osalta hankaluuksiin joutuneita yrittäjiä Yrittäjän talousapu -palveluun.

– Tämä vaikuttaa onnistuneelta mallilta ja toivomme, että tästä ohjaus tulee pysyväksi tavaksi Verohallinnossa, Toivonen huomauttaa.