Konkurssien pahin nousu näyttää olevan ohi, mutta syksy huolestuttaa ekonomistia: ”Vaikeudet iskevät silmille”

Asiakastiedon tuoreen tilaston perusteella kuluvan vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana on pantu vireille 1300 konkurssia. Tilastokeskus julkaisee kesäkuun tilastonsa heinäkuun puolivälissä.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus laskee, että tammi-kesäkuussa konkurssien määrä on kasvanut 23 prosenttia.

– Yleiskuva on pitkälti sama kuin on ollut havaittavissa aikaisempien tilastojen perusteella. Näyttää kuitenkin siltä, että pahin nousupiikki konkursseissa on takana. Se osui tammi-helmikuuhun, hän selvittää.

Alkuvuonna pelättiin, että konkurssien määrä lähtee selvään kasvuun. Nyt Brotheruksen mukaan näyttää siltä, ettei tällaiseen pelkoon ole aihetta.

– Taloudessa ei ole tapahtunut mitään muutosta myönteisempään suuntaan, mutta toisaalta kehitys ei ole niin synkkä kuin mitä alkuvuonna ajateltiin. Lähiajan näkymät pysyvät silti hyvin heikkoina.

Huoli rakennusalasta

Brotherus uskoo, että konkurssien määrä pysyy loppuvuonna korkealla tasolla. Korot ovat edelleen nousussa eikä muutosta alaspäin odoteta tämän vuoden puolella. Uhkana on rakennusalan tilanne.

– Kun talous alkaa tökkiä pahemmin, erityisesti rakennusalalla on haasteita vallitsevassa korko- ja kysyntänäkymässä. Hankkeita on ollut paljon käynnissä. Kun ne loppuvat, eikä uusia käynnisty, vaikeudet iskevät silmille ja viime kädessä konkursseihin asti, Brotherus jatkaa.

Kaikesta huolimatta yritykset ja talous ovat selvinneet ekonomistin mukaan Suomessa odotettua paremmin.

– Piruja ei ole syytä maalata seinälle, jos korkojen nousu hyytyy ja työllisyys pysyy korkealla.

Kiristyykö lainapolitiikka?

Syksy voi tuoda mukanaan myös ikäviä yllätyksiä. Yksi potentiaalinen uhka liittyy pankkien luotonantokykyyn.

– Suomen pankkisektori on verrattain hyvässä kunnossa, mutta jos pankeille alkaa tulla enenevässä määrin maksuhäiriöitä ja luottotappioita, seuraukset näkyvät yritysten luotonannon kiristymisenä.

Jos luottotappiot yleistyvät esimerkiksi asuntolainoissa, tilanne näkyy Brotheruksen mukaan nopeasti myös yrityslainapuolella.

– Sillä ei ole merkitystä, mistä luottotappiot tulevat. Pankki joutuu aina suojelemaan omaa vakavaraisuuttaan. Luottotappioiden lisääntyminen johtaa vääjäämättä luotonannon kiristymiseen.