Konkurssilain koronapoikkeuksille jatkoa – SY: ”Viikon aikajakso maksukehotuksesta maksuun on liian lyhyt”, pitopalveluyrittäjä samaa mieltä

Konkurssilakia muutettiin keväällä siten, että koronakriisiin joutuneet yritykset saatiin pelastetuksi turhilta konkursseilta. Velallista ei oleteta maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että tämä ei ole pystynyt maksamaan velkojaan viikossa velkojan maksukehotuksesta.

– Koronakriisin hätäratkaisujen jälkeen konkurssilakia pitäisi muuttaa pysyvästi niin, että vasta pidempi maksuviive antaisi mahdollisuuden hakea yritystä konkurssiin, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä esittää.

Suomen Yrittäjät esitti aikanaan muutosta ja toivoi sille jatkoa alkuperäisestä lokakuun lopusta, kun kriisi pitkittyi.

Lakimuutos on auttanut välttämään konkurssiaaltoa

Janne Makkula arvioi, että koronakonkurssiaalto on pystytty välttämään osin lakimuutoksen ansiosta. Useat suuret julkisvelkojat kuten verottaja sekä finanssisektori totesivat jo keväällä, että ne eivät hae konkurssiin koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrityksiä.

– Toki myös esimerkiksi erilaisilla tuilla ja verottajan myöntämillä maksujärjestelyillä on ollut vaikutusta.

Velkoja voi edelleen hakea velallista yritystä konkurssiin, jos velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan laskujaan.

Konkurssin kokenut pitopalveluyrittäjä: ”Perintäfirmat vetävät välistä, vaikka yritykset ovat jo muutenkin vaikeuksissa”

Yrittäjien toimeksiannosta tehdyn Yrittäjägallupin mukaan elokuussa noin viisi prosenttia yrityksistä koki konkurssiuhkaa. Vielä huhtikuussa konkurssiuhka oli kymmenellä prosentilla samaisen selvityksen mukaan.

Suonenjokelainen ravintola-alan yrittäjä Minna Kaasalainen on toiminut ravintola-alan yrittäjänä 25 vuotta. Hänen yrityksensä meni konkurssiin vuonna 2015.

– Minulla oli kaksi ravintolaa. Jos olisi ollut vain pitopalvelu, ei olisi ollut mitään hätää, mutta oli myös ruokaravintola. Yhteensä oli liian paljon toimintaa, väärä sijainti ja liikaa optimismia, Kaasalainen kertoi Yrittäjä + -lehdessä elokuussa.

Hän haki konkurssia itse. Vielä samana vuonna 2015 hän perusti uuden pitopalvelua tekevän yrityksen, koska kiinnostuneita asiakkaita riitti. Kaasalainen kehitti viime vuonna Myiced-vegaanipehmytjäätelön, joka valmistetaan paikallisista raaka-aineista.

Minitar Oy:n Kaasalainen komppaa yrittäjäjärjestön esitystä, että yritysperinnän kuluille asetettaisiin euromääräisen ylärajat.

– Yritysperinnän kulut ovat järkyttävät. Perintäfirmat vetävät vielä välistä, vaikka yritykset ovat jo muutenkin vaikeuksissa. Kuluihin pitäisi saada katto, ja järki siihen hommaan.

Normaalilain tilanteessa velallinen voidaan hakea konkurssiin, jos hän ei ole pystynyt maksamaan velkojaan viikossa velkojan maksukehotuksesta.

– Viikko on aika tiukka, ja varsinkin jos on jotain laskutuksia sisässä, niin aika on liian lyhyt, Kaasalainen tietää.

Hän on ennen koronakriisiä omatoimisesti neuvotellut maksuaikaa verottajan kanssa.

– Yrittäjien hätä ravintolamaailmassa on iso. Kun ravintoloissa ei käy asiakkaita, se vaikuttaa tuottajiinkin, kuljetusfirmoihin ja kaikkeen, pitopalveluyrittäjä Kaasalainen pohtii.

Hän on yksinyrittäjä, ja kevään tyhjentyneiden tilauskirjojen jälkeen töitä on riittänyt.

SY esittää, että laki muutettaisiin pysyvästi: konkurssiolettama pidemmäksi

Kun eduskunta hyväksyi konkurssilain väliaikaisen muutoksen, se samassa edellyttää, että hallitus arvioi välittömästi, miten tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta voitaisiin helpottaa poikkeuslain voimassaolon päättyessä.

Yrittäjien mukaan koronakriisin hätäratkaisujen jälkeen konkurssilakia kannattaa muuttaa pysyvästi.

– Viikon aikajakso maksukehotuksesta maksuun on aivan liian lyhyt. Konkurssiolettaman kannattaisi olla kuukausi tai kaksi, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Yrittäjistä sanoo.

Pelkkä konkurssilain muutos ei riitä: ”Perintälaki kuntoon ja maksuhäiriömerkintöjen tallennusajat lyhyemmiksi”

Yrittäjien mukaan konkurssilain muutoksen lisäksi tarvitaan muita keinoja, joiden avulla tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneita yrittäjiä autetaan. Eduskunnassa etenee lakiesitys, jolla kulukatto asetettaisiin koronakriisin vuoksi väliaikaisesti. Yrittäjien mukaan muutoksen tulee kuitenkin olla pysyvä.

Yrittäjät kiinnittää huomiota myös maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoihin, joita pitäisi lyhentää.

– Lisäksi on tärkeää miettiä, miten yrittäjäksi haluava voisi saada käyttöönsä yrityksen tarvitsemat pankkitilit, vakuutukset ja teleliittymät, vaikka hänellä olisi vanhoja maksuhäiriömerkintöjä. Oikeus peruspalveluihin tulee taata riippumatta aikaisemmista maksuvaikeuksista, Tiina Toivonen sanoo.

Laki kaupallisten sopimusten maksuajoista määrää, että yritysten välinen maksuaika ei saa olla yli 30 päivää, elleivät yritykset sovi asiasta nimenomaisesti. Mutta laki ei toimi, ja SY ajaakin tähän viranomaisvalvontaa.

Yrittäjän kannattaa hakea apua yrityksen taloudellisiin häiriötilanteisiin heti, kun huomaa taloustilanteen heikkenevän. Apua saa maksutta Yritys-Suomi Talousapu -neuvontapalvelussa.

Kuvassa Minna Kaasalainen, kuva: Akseli Muraja

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi