Koronakriisi muutti kuluttajien kriteerejä verkkokaupassa – Vastuullisuus entistä tärkeämpää

Kesäkuussa julkaistu verkkokauppakysely kertoo, että verkkokaupan vastuullisuus ostokriteerinä korostuu entisestään, sillä se on tärkeää jo 70 prosentille vastaajista.

Hintavertailupalvelu Hintaoppaan ja Bilendin kesäkuun alussa teettämän tutkimuksen mukaan verkkokaupassa saatavilla oleva valikoima on melko tärkeä tai erittäin tärkeä asia 94,9 prosentille vastaajista verkkokauppaa valittaessa. Valikoima ylittää kriteerinä jopa hinnan, joka on tärkeä 92,9 prosentille vastaajista.

– Valikoima ja hinta ovat ylivoimaisesti tärkeimmät kriteerit kaupan valinnassa suomalaisille verkkoshoppailijoille, Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kertoo.

Huomionarvoista on myös, että verkkokaupan vastuullisuuden arvostuksessa on huomattava nousu vuoden takaisiin tutkimustuloksiin. Yksittäisten tuotteiden kohdalla jo 60,6 prosenttia vastaajista pitää melko tai erittäin tärkeänä, että heidän ostamallaan tuotteella on ympäristömerkki tai he tietävät muulla tavoin, että tuote on valmistettu vastuullisesti.

– Vastuullisuus on selvästi edelleen voimistuva trendi, sillä 2019 teettämässämme kuluttajatutkimuksessa vastaava luku oli 43 prosenttia. Näin selvä nousu voi tietysti liittyä myös koronakriisin mukaan tuomaan keskusteluun kestävistä tuotantotavoista, Matinvesi-Bassett arvioi.

Kotimaiset verkkokaupat suosioon

Yksi korona-ajan ilmiöistä näyttäisi olevan myös kotimaisten verkkokauppojen suosiminen.

– Kauppa käy nyt aiempaa paremmin ennen kaikkea kotimaisissa verkkokaupoissa, joista ostaa aiempaa enemmän noin 15 prosenttia vastaajista. Ulkomaisten verkkokauppojen käyttö on puolestaan lisääntynyt vain vajaalla viidellä prosentilla vastaajista, Matinvesi-Bassett avaa.

Monet verkkokauppatoimituksiin liittyvät asiat korostuvat vastaajien keskuudessa, niin hyvässä kuin pahassa.

– Toimitusaika- ja tapa ovat molemmat verkkokaupan valintakriteereinä tärkeitä asioita yli 70 prosentille vastaajista. Samalla noin puolet eli 50,5 prosenttia vastaajista kokee toimituskulut hankalana asiana tai jopa esteenä verkko-ostamiselle. Trendi on viime vuosina mennyt useissa verkkokaupoissa kohti ilmaisia toimituskuluja etenkin tietyn ostossumman ylittyessä, ja tutkimuksemme perusteella tälle on hyvät perusteet, Matinvesi-Bassett näkee.

Toiseksi isoin negatiivinen asia tai ostamisen este on se, ettei vaateostoksiaan pysty sovittamaan etukäteen. Tämän kokee ongelmallisena noin 41 prosenttia vastaajista. 29 prosenttia vastaajista eli lähes joka kolmas onkin kokeillut niin kutsuttua showroom-shoppailua, eli testannut vaatteita ensin kivijalkakaupassa ja tehnyt sen jälkeen tilauksen verkkokaupasta.

Somemainonta ärsyttää

Yksi mielenkiintoinen havainto on ihmisten ärtymys verkkokauppojen somemainontaa kohtaan.

– Kysyimme suomalaisilta sosiaalisen median mainonnan re-targetoinnista eli siitä, kuinka verkkokaupat mainostavat somessa heidän sivustollaan vierailemisen jälkeen. Lähes joka neljäs eli 22,6 prosenttia vastaajista kokee tämän ärsyttävänä, mikä on yllättävänkin korkea luku. On mielenkiintoista seurata, mihin suuntaan markkinointi kehittyy korona-ajan jälkeen, Matinvesi-Bassett huomauttaa.

Koronakriisi on lisännyt verkkokaupan suosiota kokonaisuudessaan: tutkimukseen vastaajista 22,3 prosenttia on ostanut viime aikoina verkkokaupoista hieman tai selvästi aiempaa enemmän. Ensimmäistä kertaa verkosta ostaneita on 13,1 prosenttia.

– Noin 15 prosenttia ihmisistä on ostanut poikkeustilanteessa verkosta myös sellaisia asioita, joita he ovat aiemmin ostaneet vain kivijalkakaupoista, Matinvesi-Bassett kertoo.

Suosituimpia ostokohteita ovat korona-aikana olleet muoti, jota ostaa 44,9 prosenttia ja elektroniikka, jota ostaa 32,6 prosenttia, mutta myös elintarvikkeita ostaa verkosta jo 20 prosenttia suomalaisista.

Sama trendi näkyy myös Hintaoppaassa. Korona-ajan, eli maaliskuun puolivälin ja kesäkuun puolen välin, jolloin kysely tehtiin, välisenä aikana Hintaoppaan viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna eniten kasvaneita tuotekategorioita ovat olleet kauneus & hyvinvointi, jonka kasvu oli 142 prosenttia, kengät, vaatteet & asusteet, jonka kasvu oli 127 prosenttia ja pelit & pelikonsolit, jonka kasvu oli 47 prosenttia .