YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Koronakriisi vei tunnetun yrittäjän unet ja terveyden: ”Lääkäri käski ottaa heti ambulanssin sairaalaan”
Kolme viikkoa unettomia öitä, itkua ja sydämen tykytystä. Sydänlääkkeet saanut sarjayrittäjä Ilkka Lavas kertoo kaksi mittaria, jolloin kannattaa hakeutua hoitoon. Lavas kannustaa hakemaan apua ajoissa!
Yrittäjien jaksaminen on koetuksella. Muutokset liiketoiminnassa ja taloudessa ovat suuria ja rankkoja.
Tätä on todistanut muun muassa Ilkka Lavas, jonka yrityksistä seitsemässä liikevaihto tippui viikossa 90 prosenttia.
– Vuonna 2001 teknologiakuplan puhjettua yritysteni liikevaihto tippui 70 prosenttia, mutta se tapahtui vähitellen, puolessa vuodessa. Tämä oli rajumpi, 90 prosenttia, viikossa, Ilkka Lavas kertoo.
City Digital Groupin asiakkaisiin kuuluu paljon ravintola-alan asiakkaita. Kun hallitus kertoi yli kymmenen hengen kokoontumiskielloista, Lavas ymmärsi heti, että ravintolat suljetaan ja tapahtumat perutaan.
Silloin alkoi sydän hakata.
Miten työntekijät pärjäävät taloudellisesti lomautusten jälkeen? Miten asiakkaat pärjäävät? Milloin ravintolat voivat olla taas auki? Jätetäänkö yrittäjät pulaan?
Muidenkin murheet mukana
Lavas on vastannut noin 500 viestiin ja puheluun, joissa toiset yrittäjät ovat hakeneet häneltä neuvoa ja vastauksia.
Kysymykset sinkoilevat, mutta vastauksia on saatavilla harvaan niistä.
Yöunet ovat rauhattomia ja katkonaisia. Kolmeen viikkoon Lavas ei nukkunut yhtäkään yötä hyvin ja itki enemmän kuin koskaan ennen.
Sydän hakkasi edelleen.
– Maanantaina 30.3. otin etäyhteyden lääkäriin, joka käski ottaa heti ambulanssin Peijaksen sairaalaan. Minulla on kuitenkin vakuutukset ja ambulanssin soittaminen tuntui jotenkin isolta asialta. Yksityiselle oli helpompi mennä. Mutta kaikilla ei ole vakuutuksia, Lavas miettii.
Lavas sai sydänlääkkeet ja diagnoosin: empatiaherkän hermoston ylireaktiotila. Lavas oli ottanut muidenkin murheita kantaakseen.
Tunteiden sanallistamisen opettelua
Sydänlääkkeiden lisäksi Lavas varasi ajan psykoterapeutilta ja aikoo alkaa käydä siellä säännöllisesti. Hän uskoo, että mielessä on purkamattomia asioita edellisenkin laman jäljiltä, jotka nyt puskevat pintaan.
– En ole osannut sanoa, kuinka paha olo voi olla ja millaista ahdistusta voi kokea. On helppo sanoa, että käsi on kipeä, mutta vaikeampaa on sanoa, että aivoihin sattuu ja tunne-elämä on sekaisin. Opettelen nyt sanomaan uusia asioita, kuten: minua ahdistaa. En ole käyttänyt tuota lausetta 41-vuotisen elämäni aikana kertaakaan aikaisemmin, Lavas toteaa.
Yritys on monelle yrittäjälle kuin oma lapsi ja työyhteisö kuin perhe. Sen yhteisön lomauttaminen tai toiminnan alas ajaminen on yrittäjälle valtava asia.
Lavas on ollut myös useamman yrityksen hallituksessa. Nyt hän on luopunut näistä paikoista, jotta aivojen kuormitus helpottaisi.
– Harmitti jättää hienoja firmoja, mutta ajattelin, että minun terveyteni on pelastettava.
Optimismi kuuluu yrittäjyyteen, lama on shokki
Kovat kokemukset myös opettavat. Kriisin alkaessa Lavas teki heti itselleen alitajuntaisesti korona-tehtävälistan. Muuten hän on itsensä suhteen toiminut toisin, kuin 22-vuotiaana vuonna 2001. Velat hän sai maksettua 24-vuotiaana.
– En silloin uskaltanut tai kehdannut pyytää apua. Epäonnistumisen tunne oli niin häpeällistä. Optimismi kuuluu yrittäjän luonteeseen, joten lama on shokki, hän sanoo.
Tällä kertaa Lavas on soitellut muutaman ihmisen kanssa ja kertonut nukkumisvaikeuksistaan sekä muista huolistaan. Vaimon kanssa on puhuttu paljon. Lisäksi hän ymmärsi käydä lääkärissä.
– On kaksi hyvää mittaria: Jos menee yöunet, täytyy pyytää apua. Jos aamulla herätessä sydän hakkaa, stressireaktio on päällä ja jo aika pitkällä. Tästä huomasin itse, että kaikki ei ole kunnossa. Lääkärit ohjeistavat näin myös, Lavas sanoo.
Lavas huomasi oman uupumisensa myös siitä, että hän ei juoksun harrastavana jaksanut enää juosta. Keskustelut tutun yrittäjän kanssa ovat auttaneet ja nyt juoksukin alkaa jo kulkea. Liikkuminen saa ajatukset hetkeksi pois.
Tarkkaile varoittavia merkkejäsi
Mieli ry:n Paula Noresvuo muistuttaa, että jokaisella on oma tapansa reagoida henkiseen kuormitukseen. Jokaisella on omia varoittavia merkkejä siitä, milloin tulisi huoltaa itseään.
Yksi tapa on kehollinen reagointi, kuten sydänoireet, univaikeudet, ruoansulatusvaivat, päänsärky ja lihaskivut.
Voimakkaat tunnereaktiot, kuten ahdistuneisuus, pelko ja avuttomuus voivat naamioitua vihaan, aggressioon tai syyllisten etsimiseen. Tunteiden sääntely muuttuu vaikeaksi ja äärireaktiot, kuten räjähtäminen, itkuherkkyys tai pelko sekoamisesta tulevat esiin. Ilo ja huumori katoaa ja välinpitämättömyys kasvaa.
Käyttäytymisessä näkyy myös keskittymiskyvyttömyys ja suunnitelmallisuuden katoaminen. Toiminta on reagoimista ja tulipalojen sammuttelua, äksyilyä, vetäytymistä ja lamaantumista tai vastavuoroisesti touhuamista ja kovaa kiirettä.
Yksi merkki on myös se, että näkee vain huolia, kauhuskenaarioita, etsii syyllisiä tai syyttää itseään. Näköalattomuus ja jossittelu valtaa mielen.
1. Rauhoita mieltäsi ja huolehdi omasta jaksamisestasi
2. Rajoita infoähkyä. Seuraa luotettavia lähteitä ja päivitä tietosi kerran, pari päivässä.
3. Rentoutuminen, mindfulness, kehon kuuntelu, rauhallinen liikunta
4. Jos ei onnistu, et saa nukuttua ja ahdistaa, hae apua terveydenhuollosta tai mielenterveyspalveluista
5. Tee tilannearvio itse tai tarvittaessa luotettavan tahon kanssa
6. Pitäydy tosiasioissa, älä panikoi.
7. Keskity siihen, mitä itse voit tilanteessa tehdä. Kaikkeen et voi vaikuttaa.
8. Priorisoi oma jaksaminen. Pystyt tekemään viisaampia valintoja ja päätöksiä ja auttamaan muita ainoastaan, kun itse voit hyvin.
9. Puhu omista tuntemuksistasi läheisille, hae ammattiapua ja vertaistukea.
10. Kriisiprosessi vie aikaa. Anna itsellesi lupa siihen. Läpikäymättömät kriisit voivat olla aikapommi ja aktivoitua uuden kriisin tullessa.
11. Peräänantamattoman sisun sijaan on hyvä välillä joustaa ja taipua mieluummin kuin taittua.
Apua varten on etäpalveluita sekä fyysisiä palveluita. Oman kunnan mielenterveyspalvelut kannattaa tarkistaa ensimmäisenä.
Myös alueelliset yrittäjäjärjestöt ovat keränneet neuvontapalveluiden yhteystietoja. Katso koonti täältä.
Mieli ry:n ja Suomen Yrittäjien yhteinen, maksuton, webinaari: Yrittäjän mieli kriisissä
Mieli ry:n Yrittäjäkilta järjestää yrittäjille verkossa toimivan suljetun vertaisryhmän, jossa on mahdollisuus keskustella ja jakaa omia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia tässä vaikeassa ajassa. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 14.4. saakka.
MIELI ry:n kriisipalvelut.Resursseja on lisätty ja kriisipuhelimen lisäksi kriisivastaanotoille saa aikoja etäyhteyksin.
Työterveyslaitoksen Yrittäjän arki – Sisua ja työkaluja korona-arkeen
Itsemurhien ehkäisykeskus Helsinki ja Kuopio
Kriisiapu Yrittäjille ja yrittäjien läheisille anonyymisti ja maksutta: Kriisipuhelimen suomenkielinen linja 24/7 päivystää numerossa 09 2525 0111
Kriisipuhelimen ruotsinkielinen linja, Kristelefon, päivystää numerossa 09 2525 0112, ma, ke klo 16.00-20.00 sekä ti, to, pe klo 9.00-13.00
Kriisipuhelin arabiaksi ja englanniksi päivystää numerossa 09 2525 0113. ma, ti klo 11.00-15.00, ke klo 13.00-16.00 ja 17.00-21.00 sekä to 10.00-15.00
Paikallisten kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät täältä.
Verkossa
Verkkokriisikeskus Tukinet
Solmussa-chat auki ma ja ke klo 15-19 sekä ti ja to klo 15-17. Mahdollisuus myös kahdenkeskiseen tukisuhteeseen
Vertaistukiryhmät etäyhteydellä, hakemuslomake. Ryhmiin on jatkuva haku.
Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi
