Koronakriisin toinen aalto on yrittäjille erilainen kuin kevään ahdinko – Yrittäjät laskevat nyt, kuinka pitkään rahat riittävät

Matkailu, matkailu, matkailu… Lapin liitto on laatinut Korona exit -suunnitelman ja se on keskittynyt vahvasti matkailuun. Jopa niin vahvasti, että Tervolan Yrittäjien puheenjohtaja Tommi Juntikka nosti kokouksessa kätensä ja muistutti, että Lapissa on myös savupiippu- ja kaivosteollisuutta, joiden alihankintaketjut ja palveluyritykset kärsivät koronakriisistä.

– Vielä ei ehkä ole nähtävissä mullistuksia, mutta teollisuuden toimijat lykkäävät investointeja. Palvelupuolella keskitytään perushuoltotoimenpiteisiin. Pohjois-Suomi oli vielä hetki sitten investointien keskus, mutta ne hankkeet ovat nyt päättyneet tai päättymässä, Juntikka sanoo.

Koronakriisin toinen aalto on erilainen kuin keväällä. Jos maalis- ja toukokuussa yrittäjien kauhu oli asiakasvirran tyrehtyminen ja epätietoisuus tulevasta, syksyllä uutena vitsauksena on teollisuuden investointien ja viennin hidastuminen. Nyt lähes kaikilla toimialoilla puskurit on syöty ja yrittäjät joutuvat todella miettimään, montako kuukautta kuluja on varaa maksaa.

Juntikka toimii itse kuljetinjärjestelmien huoltoon ja suunnitteluun erikoistuneen New Paakkola -yrityksen toimitusjohtajana.

– Yrittäjäkollegoilta olen kuullut, että toiminta on hidastunut paljon. Ensi talvi tulee olemaan vaikea. Yleensä tähän aikaan vuodesta laskettaisiin tarjouksia investoinneille, mutta nyt niitä ei juuri ole. Tilauksia ei sitten vuoden päästä tule tyhjästä, Juntikka kertoo.

Koronakriisi on maailmanlaajuinen, ja se näkyy Lapin kaivosteollisuudessa. Jos tuotteiden kysyntä hiipuu, raaka-aineitakaan ei tarvita. Vaikutus näkyy myös toisin päin.

– Kansainväliset toimittajat näkevät, että teollisuus täällä jarruttaa. Sekin voi vaikuttaa kysyntään, Juntikka sanoo.

Teollisuuden palveluksessa on Juntikan arvion mukaan 10 000 työntekijää. Heijastevaikutus palvelu- ja alihankintaverkostoon on 3-5 henkilötyövuotta yhtä teollisuuden työntekijää kohden.

Tehtaiden huoltoviikot majoitusyrittäjän pelastus

Teollisuuden heijastevaikutus näkyy myös matkailussa. Juntikan mukaan Lapista on vaikea löytää kylää, jossa joku ei tuntisi ihmistä, joka on reissutöissä.

Muun muassa sellaisia työntekijöitä majoittaa Keminmaalla Teija-Liisa Paananen Motel Käpylässä, jonka yrittäjäksi hän ryhtyi kolme vuotta sitten.

Meri-Lapissa sijaitseva Keminmaa ei juuri nyt ole turistien suosiossa, mutta pysähdyspaikkana ja työntekijöiden majoituskohteena historiaa ja tarinoita henkivä motelli on ollut suosittu.

Kunnes Korona sotki kehityksen.

– Meillä on ollut kamala kesä. Koko viime kevään ja kesän uutisoitiin, että tämä alue on punaisena koronakartassa, kunnes THL päivitti karttansa muutama viikko sitten. Tämän syksyn perinteiset huoltoviikot toi meille talon täyteen majoittujia, ja näillä tuloilla kitkutellaan tammikuulle. Sitten en tiedä tulevasta, Paananen kertoo.

Nuori yritys tukien väliinputoaja

Kolme vuotta yrittäjänä toiminut yrittäjä ei saanut kehittämistukia, koska yritys ei ole vielä kannattava. Ravintolatuki 1 300 euroa ei kata menetettyjä tuloja, mutta Paananen aikoo ostaa niillä pari mainosta.

Paananen otti yrityksen perustamiseksi lainan, jotta sain alkuhankintoja, kuten tyynyjä, peittoja ja televisioita huoneisiin ja homman pyörimään. Puskureita ei ole vielä ehtinyt kertyä.

Paanasen ensimmäinen toimintavuosi oli 53 000 euroa tappiollinen, mutta toinen enää 9 000 euroa alle nollatuloksen. Ilman koronaa Motel Käpylä olisi tänä vuonna päässyt plussalle, mikä on aloittelevalle yritykselle hyvä kehityskäyrä.

Paananen arvio, että hän on menettänyt tänä vuonna tuloja tähän mennessä 100 000 euron edestä. Hän kokee, että yrittäjille suunnatut tuet olivat epäreiluja.

– Meidät vasta aloittaneet yrittäjät on rajattu tukien ulkopuolelle. Lainat ovat normaalia yritystoimintaa, ja tuissa olisi pitänyt tarkastella lähemmin myyntejä ja liiketoiminnan kehitystä. Me yrittäjäiältämme nuoret toimijat olisimme tarvinneet apua, rahaa ja tukea toiminnan kehittämiseen. Lisäksi valtio sulki ravintolat, mutta anniskelulupamaksut tulivat kuitenkin täysimääräisinä, Paananen kertoo suivaantuneena ja surullisena.

– Ymmärrän, ettei valtion tehtävä ole pelastaa kaikkia yrityksiä, mutta ihmisten työpaikkojen turvaaminen ja kuluttajien maksukyky pitäisi turvata, jotta yhteiskunta pyörisi, Paananen sanoo.

Tukea muilta yrittäjiltä

Paananen on pyrkinyt pitämään itsestään huolta, jotta jaksaisi raskaiden aikojen läpi. Hän on ryhtynyt muun muassa liikkumaan henkilökohtaisen valmentajan opastuksella.

Henkistä tukea hän on saanut Kemimaan Yrittäjien paikallisyhdistyksen jäseniltä.

– He ovat ottaneet minut toimintaan mukaan ja muiden toimialojen yrittäjien kanssa olemme käyneet asioita läpi ahkerasti, Paananen kertoo.

Useampi yrittäjäjärjestö sekä paikallisella että alueellisella tasolla on järjestänyt tukea yrittäjille eri muodoissa. Suomen Yrittäjät tekee yhteistyötä myös Mieli ry:n kanssa.

Nyt yrittäjät saavat oman kriisitukikeskuksen talven yli. Yrittäjä saa tukea maksutta ja halutessaan anonyymisti.

Yksin- ja pienyrittäjille syntyy myös videovälitteinen vertaistukiryhmä, joka starttaa tammikuussa.

Ryhmä kokoontuu torstaisin 7. tammikuuta -18. helmikuuta välisenä aikana.

Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.

Lisätietoa tämän linkin takaa

Lue lisää Yrittäjät saavat oman kriisikeskuksen talven yli – Vertaistukiryhmä starttaa vuoden alusta

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi