Korttikoulutukset kova rumba yrittäjälle – “Kokeneet nuokkuvat iltapäivän tunneilla”

– Kenttä on aika villi. Koulutuksia tyrkytetään viikoittain puhelimitse, joten joudun torpedoimaan onnenonkijat tiukasti, kertoo Korpela-Tuotteen yrittäjä Arto Korpela.

Etenkin alkuvuodesta puhelin soi tiuhaan tahtiin. Korpela kertoo, että he käyttävät kouluttajina tuttuja toimijoilta lähiseudulta. Yksittäiset kortintarvitsijat osallistuvat yhteiskoulutuksiin, mutta silloin tällöin koulutus järjestetään yrityksen tiloissa räätälöidysti.

Korpela-Tuote rakentaa muun muassa palavan nesteen putkistoja ja pumppaamoja öljysatamiin. Liki kaikilla työntekijöillä on työturvallisuus- ja tulityökortit. Lisäksi aitaurakointia tekevät tarvitsevat tieturvakortin.

– Jos työntekijä työskentelee vaikkapa julkisella piha-alueella tai pyörätiellä, hän tarvitsee tieturvakortin.

Kortit ovat tarpeen, jos jotain vahinkoja sattuu.

– Jos tarvittavat kortit eivät ole voimassa, vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoja.

Korpela kehuu esimerkiksi tulityökortin lisänneen osaamista ja tulipalojen vähentyneen tehtaissa Suomessa sen käyttöönoton jälkeen. Hän pitää kuitenkin korttirumbaa työläänä ja joskus myös tarpeettomana. Toiveissa olisikin, että järjestelmää voitaisiin kehittää.

– Työtehtävissämme vaaditaan paljon enemmän tietämystä kuin kortit edellyttävät. Esimerkiksi öljysatamissa on tiukat turvallisuussäännöt eikä jauhesammuttimen käytön osaamisella tehdä mitään, jos ympärillä on miljoonia litroja räjähdysherkkiä nesteitä.

Korpela järkeistäisi koulutuksia esimerkiksi siten, että uusintakerroilla olisi tarjolla uutta tietoa.

– Nyt ensikertalaiset ja kokeneet saattavat opiskella samaa asiaa, minkä seurauksena kokeneet nuokkuvat iltapäivän tunneilla tylsistyneinä. Turhaa päällekkäisyyttä tulisi myös välttää. Jos työ pitää sisällään esimerkiksi tarkat turvallisuussuunnitelmat, työturvallisuuskortin uusiminen on turhaa, siinä ei tule lisätietoa asiaan.

Rakennusalalla parikymmentä korttia

Rakennusalalla erilaisia kortteja ja sertifikaatteja on parisenkymmentä. TTS Työtehoseuran talonrakennus- ja kiinteistöpalvelujen koulutuspäällikkö Timo Pitkänen sanoo, että rakennusalalla ei työmaalle ole asiaa ilman työturvallisuuskorttia.

– Myös tulityökortti ja märkätilasertifikaatti ovat hyvin yleisiä. Muiden korttien tarve riippuu työtehtävästä.

Pitkäsen mukaan koulutukset eivät aina ole laadukkaita.

– Pahimpia ylilyöntejä on ollut, kun tulityö- ja työturvallisuuskorttien koulutukset järjestettiin saman päivän aikana, ja kouluttaja ohjeisti testissä, mihin ruksit pitää laittaa. Koulutuksessa pitäisi saada tarvittava taito kyseiseen tehtävään, Pitkänen muistuttaa.

Kouluttajalla pitää olla kyseisen alan kouluttajan pätevyys hankittuna. Koulutustahojen toiminta on herättänyt keskustelua Yrittäjäsanomien uutisoitua tulityökursseja tarjoavasta yrityksestä, joka vaati yrittäjää maksamaan kurssista, johon tämä ei ollut ilmoittautunut.

Työturvallisuuskorttia hallinnoi ja sen laatua valvoo Työturvallisuuskeskus. Se on julkaissut sivuillaan Työturvallisuuskorttikoulutuksen ostajan oppaan. Siinä korostetaan, että kouluttajan valintaan kannattaa panostaa.

– Osaava ja oman alan hyvin tunteva ammattitaitoinen kouluttaja pystyy tuomaan koulutukseen mukaan juuri ne asiat, joita kurssilaiset tarvitsevat oman ammattitaitonsa ja osaamisensa tueksi. Alakohtaista lisämateriaalia voidaan käyttää tukena, oppaassa todetaan.

Kouluttajat ovat yksittäisiä koulutusorganisaatioita ja yrittäjiä, jotka hinnoittelevat koulutuspäivänsä itse. Hinnat vaihtelevat alueellisesti.

Yksinoikeutta pätevyyksiin ei millään taholla

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin muistuttaa, että yksinoikeutta esimerkiksi työturvallisuuden osoittamiseen ei ole millään taholla.

– Työturvallisuuskortista ei ole lainsäädäntöä. Työturvallisuuskeskus ry ei ole viranomainen vaan järjestö, jolle on syntynyt vahva markkina-asema pitkän historiansa ja ensimmäisenä markkinoille tulleen Työturvallisuuskortti-tuotteensa takia.

Grekin huomauttaa, että työnantajan on annettava työntekijöilleen työturvallisuuslain mukainen perehdytys korteista riippumatta.

– Tätä tavoitetta turvallisuuskoulutuksella ja korttien avulla pyritään saavuttamaan, mutta kortti ei sinänsä takaa sitä, että perehdytys on ollut riittävää. Kortti ei siten myöskään poista työnantajan vastuuta, jos perehdytys on ollut puutteellista.

Grekin tietää, että monet pienet yritykset haluaisivat kustannustehokkaita tapoja huolehtia työturvallisuuskoulutuksesta.

– Alihankkijoina heidän on kuitenkin hankittava se koulutus, jota päätoteuttaja vaatii, Grekin sanoo.

Jos työn tilaaja on velvollinen noudattamaan lakia julkisista hankinnoista, on tärkeää, ettei ostolle asetettavilla ehdoilla suosita ketään. Siksi ehdot kuten ”Työturvallisuuskortti tai vastaava” ovat viime aikoina lisääntyneet hankintailmoituksissa.

Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Grafiikka: Maarit Kattilakoski