Korualalla vastuullisuus on sisäänkirjoitettua – ”Olemme olleet aallonharjalla jo ennen kuin kiertotalous tuli muotiin”

Suomessa lähes millä tahansa alalla toimintamallit ja -tavat ovat jo nyt vastuullisia, sanoo yrittäjä Johanna Lundán.

– Usein tekemisen tapa tukee vastuullisuuden arvoja. Monet yrittäjät eivät näe, että heidän toimintansa voi olla jo valmiiksi vastuullista, Lundán sanoo.

Syyskuussa Suomen Yrittäjien kultaisella yrittäjäristillä palkittu Lundán on pitkän linjan lempääläläinen yrittäjä. Hän on tehnyt pääosan urastaan perheyrityksissä auto- ja kiinteistöalalla, mutta viime vuodet hän on keskittynyt koruihin. Vuonna 2020 Lundán perusti yrityksen nimeltä Jules & Beryl, jonka digitaalisella alustalla myydään kotimaisia laatukoruja sekä julkaistaan koruja ja korualaa käsitteleviä artikkeleja.

– Suomalaiset kuluttajat eivät tiedä kauheasti koruista, joten lisäämme tietoisuutta. Samalla yksinyrittäjät saavat meiltä vaivattoman markkinapaikan käyttöönsä, hän kertoo. 

Lundán on myös Vuoden koru -kilpailun perustaja ja tuottaja. Lisäksi hän johtaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta koko korualan kehittämiseksi. 

Lundánin mukaan yleinen mielikuva yritysten vastuullisuudesta on, että se olisi jotakin vaikeaa ja ylimääräistä ponnistelua vaativaa, vaikka esimerkiksi korualalla vastuullisuus on melkeinpä sisäänkirjoitettua. Kultasepän ala saattaa olla maailman vanhimpia kiertotalousaloja. 

– Meidän alamme on harrastanut materiaalikiertoa jo ammoisista ajoista. Olemme olleet aallonharjalla jo ennen kuin kiertotaloudesta tuli muodikasta, Lundán sanoo.

Jalometalli käytetään uudelleen

Suomalaisista koruntekijöistä valtaosa käyttää materiaaleja, lähinnä hopeaa ja kultaa, jotka ovat uudelleensulatettuja ja kierrätettyjä. Jalometallia voidaan aina käyttää uudelleen. Esimerkiksi perintökorut voidaan sulattaa ja niistä voidaan tehdä uusia koruja.

Lundán sanoo, että aasialaisessa halpatuotannossakin korut voivat toki olla hopeaa tai kultaa, mutta niitä ei voi muodistaa tai korjata, sillä edullisemmissa tuotteissa käytetään heikompia materiaalivahvuuksia.

– Suomessa taas korujen valmistamisessa mietitään aina elinkaarta, korjattavuutta ja kierrätettävyyttä.

Lundánin innostus koruihin syttyi, kun hänet kutsuttiin Linnan juhliin Nuorkauppakamarin kansallisen kattojärjestön puheenjohtajan ominaisuudessa vuonna 2015. Hän etsi juhla-asuunsa sopivia arvokoruja ja tuli samalla tutkineeksi kotimaista korutarjontaa.

– Havaitsin, että meillä suomalaisilla on tosi paljon vääristyneitä mielikuvia koruista, koska pääsääntöisesti ensimmäinen kosketuspintamme koruihin ovat halpatuotetetut, huonolaatuiset asustekorut, Lundán sanoo.

Nyt Lundánin tavoite on tehdä suomalaisten korujen vallankumous. 

– Teemme työtä kotimaisten korujen eteen, jotta niiden ääni kuuluisi paremmin ja jotta niiden tekijät saisivat työnsä jäljen näkyväksi.