Kotipalvelujen tarve kasvaa – yrittäjiltä uusia ratkaisuja

Kotihoidon lähtökohtana on, että vanhukset voisivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan hoitolaitoksen sijaan. Kotihoitoa tarvitsevat myös esimerkiksi vammaiset ja kroonisesti sairaat nuoremmatkin henkilöt, joiden kotona asuminen edellyttää avun saamista arjen toimiin.

Kotiin saatavien palvelujen tarve kasvaa nopeasti palvelurakenteen muuttuessa ja väestön ikääntyessä. Tarve uudelle yrittäjyydelle on jo esimerkiksi Kuopion reuna-alueilla.

Uusia toimijoita tarvitaan

– Osa kotihoitoon liittyvistä palveluista ja tehtävistä on sellaisia, että ne eivät edellytä sosiaali- ja terveysalan koulutusta, joten ne sopivat myös esimerkiksi maatalouden sivuelinkeinoksi. Korkealaatuisten ja tarvelähtöisten palvelujen toteuttaminen tarvitsee myös digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja ja vaatii uusia näkemyksiä ja toimijoita, Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Jouni Ortju muistuttaa.

Tällä hetkellä Kuopion kaupungin kotihoidon uusia toimintamalleja pilotoi Posti tytäryhtiöidensä kautta. Ortjun mukaan yrittäjäyhdistysten tavoitteena on saada pk-yrittäjille mahdollisuus tarjota ja päästä markkinoille omilla, paikallisilla palveluillaan.

– Jatkossa Kuopion kaupunki pystyy vain osittain vastaamaan kasvaviin kotihoidon tarpeisiin. Muita toimijoita, kuten yrittäjiä, tarvitaan mukaan ja silloin korostuu palveluohjaus eli se, että asiakkaamme saavat oikeat ja riittävät palvelut oikeaan aikaan, palvelupäällikkö Kaija Kokkonen Kuopion kaupungilta sanoo.

– Pohdittavaksi tulee myös se, mitkä ovat julkisia palveluja ja miten ne tuotetaan, ja mitkä ovat omakustanteisia palveluja. Kuopion kaupungilla on jo nyt ollut hankalaa rekrytoida riittävästi työntekijöitä maaseutualueiden kotihoitopalveluihin, joten yhteistyökumppaneita tarvitaan.

Monipuolista taustatietoa

Sotesta, kotihoidon haasteista ja palveluista Kuopion kaupungin osalta tilaisuudessa kertoivat kuntoutusjohtaja Mikko Korhonen sekä palvelupäälliköt Kaija Kokkonen ja Hanna Jokinen.

Palvelut uudistuvat vaiheittain ja soten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Haasteina ovat esimerkiksi rahoituksen niukkeneminen nykyisestä ja se, että osa sote-rahoituksesta kohdentuu investointeihin.

Palvelut hankitaan markkinoilta aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista ja lisäksi tehdään nopeita ja tulohakuisia kokeiluja palvelujen kehittämiseksi. Myös pk- ja mikroyritykset voivat toimia sote-keskuksena yhteistyösopimusten tai yhteisen yrityksen kautta.

Tulevaisuuden ratkaisuja esittelivät toimitusjohtaja Iiro Naamanka 3D Talo Finland Oy:stä ja viestintäpäällikkö Minna Jaakkola eMaaseutu-hankkeesta. Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen palveluista kertoi toimitusjohtaja Tarja Pöyhönen.

Uudessa maakunnassa järjestöt voivat olla yleishyödyllisiä toimijoita, palveluntuottajia tai molempia, kun toiminnot erotetaan selkeästi toisistaan. Kyläyhdistyksistä palvelukumppaneina kertoi kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi ja monipuolistuvasta maaseutuyrittäjyydestä MTK Pohjois-Savon aluepäällikkö Sirpa Lintunen.

Verkostot ja teknologia avuksi

Yrittäjien työpajaideoinnissa tuli muun muassa esille paikallisten palveluntuottajayrittäjien verkostoitumisen tärkeys kotihoitopalvelujen järjestämisessä. Myös avustava robottiteknologia ja digitaalitekniikan mahdollisuudet nähtiin toiminnan vahvoina tukijoina.

Uusina ajatuksina tulivat esille mm. apteekkipalvelujen tuominen osaksi kotihoitoa. Aterioiden valmistaminen asiakkaan kotona, mahdollisesti yhdessä asiakkaan kanssa, nähtiin sekä toiminnallisuuden aktivointina että myös mahdollisuutena pitää huolta asiakkaan ruokailun säännöllisyydestä.

Uuden kotihoidon palvelusetelin kommentoinnissa yrittäjät kiinnittivät huomiota esimerkiksi palvelujen yhtenäisen hinnoittelun vaikeuteen. Esille tuli myös ajatus ”viikkosetelistä” ja ”iltapalvelusetelistä” ja siitä, että muualla jo toteutetuista malleista ja ideoista kannattaa ottaa opiksi.

Teksti ja kuvat: Jarmo Seppälä

Kotipalveluillassa esitetyt aineistot löydät täältä:

Mikko Korhonen: Mitä soteuudistus tuo tullessaan?
kuntoutusjohtaja, Kuopion kaupunki

Kaija Kokkonen: Kotihoidon tulevat haasteet ja palvelutarpeet
palvelupäällikkö Kuopion kaupunki

Hanna Jokinen: Palveluohjaus ja palveluseteli
palvelupäällikkö Kuopion kaupunki

Minna Jaakkola: Tulevaisuuden ratkaisuja
viestintäpäällikkö eMaaseutu

Tuula Palojärvi: Kyläyhdistykset palvelukumppaneina
kyläkoordinaattori, Pohjois-Savon Kylät ry

Sirpa Lintunen: Monipuolistuva maaseutuyrittäjyys
aluepäällikkö, MTK -Pohjois-Savo

Tarja Pöyhönen: Aloittaisinko kotipalveluyrittäjänä tai laajentaisinko toimintaa
toimitusjohtaja, Kuopionseudun Uusyrityskeskus