Kuinka firma saa sopivimman työntekijän? Headhunter Martti Mäyry kannustaa uudistumaan myös työntekijöiden kautta

– Ilmoitushaku on kuin kalan pyytämistä mato-ongella – et tiedä mitä saat. Headhuntteri puolestaan ottaa järvestä juuri oikean kokoisen ja lajisen kalan, kuvailee headhunter ja liikkeenjohdon konsultti Martti Mäyry. Ihmisten etsiminen ja löytäminen on kiintoisa prosessi, jossa pääsee tutustumaan monenlaisiin osaajiin.

Mikään firma ei pysy paikoillaan – se liikkuu joko eteen- tai taaksepäin. Henkilökunnan liikkeet ovat osa kehitystä. Jos firmasta joku lähtee muualle, joku uusi tulee siihen tilalle.

– Työntekijöistä ei kannata olla mustasukkainen, sillä organisaatio ei uudistu, jos väki ei vaihdu. Muutosta tarvitaan. Uudet työntekijät voivat vetää myös vanhoja työntekijöitä mukanaan kehitykseen. Ja on hienoa, että työntekijä on kehittynyt yrityksessä osaajaksi, jota halutaan muuallakin, toteaa Martti Mäyry.

– Tyypilliset työsuhteet ovat 4-5 vuoden mittaisia. Ei kannata lähteä ajatuksesta, että oltaisiin 20 vuotta saman yrityksen palveluksessa.

Avoin headhunttaus voi myös saada yrityksen ymmärtämään, kuinka omista työntekijöistä voidaan pitää kiinni. On hyvä synnyttää avointa keskustelua siitä, mitkä ovat työntekijän omat tavoitteet urallaan.

– On tapauksia, joissa avoimet keskustelut esihenkilön kanssa uratavoitteista ovat johtaneet siihen, että työntekijä havaitsee, että siinä firmassa hän ei pääse urallaan eteenpäin, jonka jälkeen on annettu tukea sille, että henkilö hakee uusia tehtäviä.

– Kun se hoidetaan fiksusti, henkilö löytää mahdollisuuden, kehittyy muualla ja voi tulla osaavampana takaisin.

– Korona sai ihmiset vaihtamaan työpaikkaa. Puhuttiin ilmiöstä nimeltä ”Great Resignation” eli ”Suuri irtisanoutuminen”, joka alkoi maailmanlaajuisesti vuonna 2021. Ihmiset olivat liikkeellä ja rekrytointiala kasvoi. Oli pulaa osaajista, ja tehokkain tapa löytää sopiva henkilö oli suorahaku.

Varma lopputulos

Kuinka varma lopputulos saavutetaan headhunterin avulla?

– 99,9%. Tähän päästään sillä, että hakuprofiili määritellään tarkasti alkaen yrityksen strategisesta tilanteesta. Mitkä ovat tavoitteet, liiketoimintaympäristö, mitä pitää saada aikaan ensimmäisten 2-3 vuoden aikana, millainen on yrityskulttuuri ja työyhteisö. Toimialatausta, osaaminen, kokemus, persoona, Mäyry toteaa.

– Kun alkaa löytyä henkilöitä, joiden kokemus kohtaa hakuprofiilin, heitä aletaan kontaktoida ja haastatella. Siivilöityy 4-6 kärkiehdokasta, jotka työnantaja haastattelee. Tästä yleensä kaksi henkilöä jatkoon, joille tehdään referenssitarkastukset sekä joissain tapauksissa psykologisia ja soveltuvuustestejä ennen lopullista valintaa.

Parhaat, halutuimmat työntekijät voivat olla useammankin headhunterin haavissa yhtä aikaa, erityisesti jos uran vaihe on sellainen.

– Olemme tietoisia siitä, ja jos työntekijä on useammassa prosessissa, informoimme siitä mahdollista uutta työnantajaa, että kannattaa reagoida nopeasti.

Tärkeä osa prosessia on seurantakeskustelu, joka tehdään 2-3 kuukautta työtehtävän alkamisen jälkeen. Keskustelussa selvitetään, miten työtehtävä on lähtenyt käyntiin ja onko työntekijä löytänyt paikkansa. Tällä tuetaan uuden työntekijän ja työnantajan yhteistä polkua alkumetreillä.

– Jos havaitsemme keskustelussa jotain tähdellistä, kerromme siitä työnantajalle, jotta jokin asia voidaan mahdollisesti korjata siten, että työntekijä ei lähde pois.

Yksinyrittäjänä yrittäjäyhteisössä

Martti Mäyry on yksinyrittäjä, joka tekee toimeksiantosopimuksella töitä headhunterina InHunt Group -yritykselle. Yhtiö toimii yrittäjäyhteisömallilla, jossa yrittäjät toimivat yhden sateenvarjon alla tiiviissä yhteistyössä keskenään. Tällä hetkellä matalasuhdanteessa Martin ajankäyttö menee lähes kokonaan headhunttaukseen.

– Matalasuhdanteessa yritykset ovat kääntäneet rahahanoja tiukemmalle kansainvälistymisen ja uusien markkina-avausten suhteen. Rekrytointipuolella on töitä riittänyt, vaikka sielläkin on suhdanne vaikuttanut. Moni työntekijä odottaa suhdannekäännöstä ja lähtee sitten liikkeelle. Kasvanut elinkustannustaso voi lisätä haluja vaihtaa parempipalkkaiseen työhön. Liikehdintä lisää tarvetta uusien työntekijöiden etsimiselle, kuten nousukausikin.

– Kun kerroin palkkatöissä siirtyväni yrittäjän rooliin, sovimme silloisen työnantajan kanssa, että teen lyhyen siirtymävaiheen töitä heille vuokrajohtajana interim-roolissa. Tämä mahdollisti omalla kohdallani hyvän siirtymisen yrittäjän elämään.

Yrityksen nimi Bosun tulee englannin kielestä ja tarkoittaa puosua, jonka tehtävä laivassa on pitää resurssit kunnossa.

Kansainvälistyminen

Martti Mäyry ryhtyi yrittäjäksi vuoden 2022 alusta. Ennen sitä hän oli 20 vuotta vientihommissa pääteemana kansainvälistyminen. Hän oli vuonna 2020 rakentamassa kansainvälistymistä erääseen yritykseen, kun korona iski ja firman kohdemarkkinaan liittyneet toimistotilat Euroopassa  tyhjenivät etätyömalliin. Kansainvälistyminen kävi haastavaksi.

Oma yritys oli vaihtoehto hyödyntää kahdenkymmenen vuoden kokemusta kansainvälisestä toiminnasta. Vientihommiin Mäyry lähti 2000-luvun alussa. Kokemusta tuli Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Lähi-Idästä.

Niinpä Bosunin toinen toimiala on auttaa yrityksiä kansainvälistymisessä.

– Kansainvälistymisen kulmakivet, joiden pitää olla kunnossa, ovat tuote, talous, henkilöt ja kohdentaminen. Puhutaan isosta investoinnista. Selvitetään, onko yrityksessä omasta takaa kansainvälistä osaamista, kielitaitoa, pitääkö rekrytoida vientipäällikkö. Istuuko tuote sellaisenaan markkinaan vai pitääkö sitä lokalisoida.

– Mahdollisia kohdemarkkinoita tutkitaan ensin pintapuolisesti, millaisia kilpailijoita, markkinarakenne, säädökset. Sitten tehdään valinta kohdemarkkinasta ja syvennetään tietämystä. Kun perusasiat ovat selvillä pitää arvioida, kohdataanko suoraan loppuasiakkaita vai löytyisikö kumppani, jonka kautta kauppaa voisi käydä. Onko potentiaalia sen verran että lähdetään panostamaan siten, että kohdemaassa on oma henkilö vai kokonainen yritys.

Mäyry on erikoistunut Saksaan.

– Saksassa bisneksenteko on lähellä suomalaista tapaa, siellä arvostetaan suomalaista osaamista ja laatua. Ja onhan Saksa Euroopan suurin markkina.

– Suomalaisilla löytyy uskallusta kansainvälistyä ja osaamista mitä kannattaa kansainvälisille markkinoille myydä, Mäyry toteaa.

Teksti: Jukka Niskanen