Kuljetushaasteet Pohjois-Karjalassa: Logistiikka uhattuna?

Pohjois-Karjalan liikenneyhteydet ovat monille yrityksille elintärkeä, mutta samalla jatkuvaa huolta aiheuttava kysymys.

Marja Mölsä

Pohjois-Karjalan alueen saavutettavuus ja tiestön kunto vaikuttavat niin tavarakuljetuksiin kuin yritystoiminnan kilpailukykyynkin. Useat alueen toimijat ovat nostaneet esiin kehitystarpeita ja ongelmakohtia, jotka vaativat kiireellistä huomiota.

Mantsinen Groupin logistiikkakoordinaattori Elena Mantsinen kuvaa Pohjois-Karjalan sijaintia logistisesti haastavaksi:

– Toivottavasti joku muukin kokee meidän Pohjois-Karjalan sijainnin ”saareksi”. Pohjoiseen Aronsalmen, etelään Syrjäsalmen ja länteen Sysivirran sillat ovat heikossa kunnossa ja ongelmallisia raskaille kuljetuksille. Tämä tarkoittaa, että suurin osa toimituksistamme kulkee Varkauden kautta.

Mantsinen korostaa, että Varkaudentien kehittäminen on keskeistä alueen yrityksille. Hän nostaa esiin myös Heinäveden Karvion kanavan sillan, jonka kunnostamisesta on puhuttu pitkään.

– Viime syksynä saimme hyviä uutisia, kun hanke mainittiin hallituksen investointiohjelmassa. Valitettavasti Väyläviraston tiedoissa ei ole vielä päivityksiä, eikä tiellä näy konkreettisia toimenpiteitä.

Erikoiskuljetusten osalta haasteita aiheuttavat myös huonokuntoiset tiet, kuten Ylämyllyltä lähtevät reitit.

– Tehtaalta lähtevät projektikuljetukset kulkevat Sotkuma–Käsämä-tietä, joka on erittäin huonossa kunnossa. Tämä on sekä turvallisuus- että tehokkuuskysymys.

Lisäksi hän huomauttaa, että Joensuun eteläpuolen katuverkko kaipaisi myös tarkastelua, ja monet erikoiskuljetuksia vaikeuttavat esteet voitaisiin poistaa pienillä muutoksilla.

Kilpailukyky huolena

Iivari Mononen Oy:n toimitusjohtaja Ari Mononen nostaa esiin vesiliikenteen merkityksen ja sen haasteet.

– Saimaan kanava oli ennen Ukrainan sotaa pääasiallinen laivausreittimme Iso-Britanniaan ja Irlantiin. Nyt sen käyttö on poissuljettu, mikä on lisännyt merkittävästi logistiikkakustannuksiamme.

Myös rautateiden ja maanteiden korjausvelka huolestuttaa Monosta.

– Suomessa pitäisi investoida merkittävästi infrastruktuuriin seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainvälinen kilpailukykymme säilyisi.

Hän painottaa, että teiden korjausvelka ja rahoitus ovat suurimpia esteitä infran kehittämisessä, mikä voi pitkällä aikavälillä heikentää alueen kilpailukykyä.

Huomio talvikunnossapitoon

Aluepäällikkö Toni Sandholm Kaukokiidon Joensuun palvelukeskuksesta kiinnittää huomiota valtateiden talvikunnossapitoon:

– Valtatie 6 etelään on kesäisin hyvässä kunnossa, mutta talvisin ongelmallinen. Tie on usein jäinen, ja kunnossapidon laatu vaihtelee. Myös raskaan liikenteen taukopaikkojen määrä on vähentynyt.

Varkaudentie on Sandholmin mukaan raskaan kaluston kannalta hankala.

– Ohituspaikkoja on vähän, mäkisyys ja mutkaisuus aiheuttavat ongelmia, ja lumisateella kalusto jää jumiin jyrkkiin mäkiin. Yöllinen kunnossapito on ollut jo pitkään riittämätöntä.

Sandholm huomauttaa myös, että Kuopiontie aiheuttaa jatkuvasti ongelmia suuren liikennemäärän ja ohitusmahdollisuuksien vähyyden vuoksi.

– Kantatie 74 Joensuun ja Ilomantsin välillä taas on talvella erityisen haastava raskaille ajoneuvoille.

Kaiken kaikkiaan hänen mukaansa maakunnan jokaisessa suunnassa on talvisin teitä, joilla raskas kalusto ei yksinkertaisesti pysty kulkemaan kunnolla.

– Tiet ovat yksinkertaisesi niin jäässä ja ilman hiekoitusta, ettei sieltä pääse pois. Toki myös talvet ovat muuttuneet, nyt on tien pohjilla jäätynyttä vettä huomattavasti enenmmän kuin “kuivina” talvina.

Saavutettavuus haasteena

Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä painottaa, että maakunnan saavutettavuus on iso haaste.

– Maakunnan sisäinen liikenne vaatii kehittämistä, jotta asuminen ja yritystoiminta onnistuisivat kaikkialla maakunnassa. Teiden kunto vaikuttaa suoraan siirtymisiin käytettävään aikaan, ja tämä on keskeinen tekijä niin yliopistolle kuin yhteistyökumppaneillemmekin.

Määtän mukaan julkinen liikenne Joensuun seudulla toimii pääosin hyvin, mutta valtatie 9:n kehittäminen on tärkeää kampusten välisen ja Suomen poikittaisliikenteen kannalta.

– Alueen toimijoiden on tehtävä yhteistä edunvalvontaa, jotta saavutettavuus ei heikkene entisestään. Jos tilanne ei parane, voi olla vaarana, että yritykset ja harjoittelupaikat siirtyvät muualle, mikä vaikuttaisi kielteisesti koko maakunnan elinvoimaan.

Hyvääkin sanottavaa Määtällä on:

– Joensuun seudun joukkoliikenne on käsittääkseni toimiva ja aikataulut riittäviä yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden näkökulmasta, hän sanoo.

Tärkeää hänen mielestään on erityisesti opiskelijoiden näkökulmasta lippujen hintatason säilyttäminen mahdollisimman edullisena.

– Tämä kannustaa käyttämään joukkoliikennettä ja tukee yliopistonkin määrittelemiä kestävän kehityksen tavoitteita.

Investointeja tarvitaan

Yrittäjien ja asiantuntijoiden yhteinen viesti on selkeä: liikenneyhteydet vaikuttavat suoraan yritystoimintaan, ja niiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Erityisesti raskaat kuljetukset, erikoiskuljetukset ja valtateiden talvikunnossapito tarvitsevat huomiota. Ilman näitä investointeja Pohjois-Karjala saattaa jäädä entistä pahemmin liikenteelliseen saartoon.