Kuljetusyrittäjä väistelee kuoppia onnettomuuden uhalla – Kovalla käytöllä oleva tie on petollisessa kunnossa: ”Alusta ei kestä”

Liikenne Helsingistä Tuusulan kautta Hyvinkäälle kulkevalla kantatie 45:llä on vilkasta aamusta iltaan.

Raskaat runkokuljetukset jyräävät heikkokuntoista maantietä kohti Sipoota, jossa sijaitsee Inexin iso logistiikkakeskus. Sekaan mahtuu runsaasti myös normaalia työmatkaliikennettä.

Viimeisten vuosien aikana ajaminen tie 45:llä on muuttunut kuoppien väistelyksi. Tilanne on pahentunut kuluvan vuoden aikana.

Karimo Oy:n kuljetusyrittäjä Kari Venäläisen yritys ajaa runkokuljetuksia Sipoosta Tampereelle kahdella yhdistelmällä. Tie 45 on suorin reitti logistiikkakeskukseen.

– Tie on ollut huonossa kunnossa oikeastaan niin kauan kuin muistan, parinkymmenen vuoden ajan. Tampereen moottoritieltä päin tultaessa alkupätkä on liikennöitävässä kunnossa, mutta sen jälkeen tien pohja on monin paikoin pettänyt. Pitää olla tarkkana, ettei auto lähde heittelemään kallistuksissa. Isossa autossa kuopat aiheuttavat melkoisia heilahduksia.

Äskettäin tien nopeusrajoitusta jouduttiin laskemaan Jäniksenlinnan risteyksen kohdalla 80 kilometristä 60 kilometriin tunnissa. Uhkana on, ettei raskas kalusto kestä pahimmillaan 40 senttimetriä syviä kuoppia asvaltissa.

“Pitää olla tarkkana, ettei auto lähde heittelemään kallistuksissa.”

Kari Venäläinen, yrittäjä

Rekkoja kaatunut

Venäläisen mukaan 45-tien kuoppia on yritetty paikata, mutta paikat irtoavat pian kun vesi ja jää rapauttavat tienpinnan. Hän on hyvin perillä tilanteesta, sillä yrityksen täysperävaunulliset yhdistelmät ajavat tietä kaksi kertaa edestakaisin vuorokaudessa. Yhdistelmän paino vaihtelee 50–68 tonnin välillä.

– Suurin riski meille on kaluston hajoaminen. Alusta ei kestä törmäystä reikiin. Vanteet voivat haljeta ja toki renkaat ovat kovilla.

Tien huono kunto yhdistettynä kevättalviseen liukkauteen on petollinen yhdistelmä.

– Kun kapealla tiellä yrittää väistää, ei ole monesti muita vaihtoehtoja kun ajaa kuoppaan. Pelivaraa väistämiseen ei ole, jos raskasta liikennettä tulee vastaan, Venäläinen kertoo.

Yrittäjän mukaan vaaratilanteita tiellä on ollut useita, vaikka ajonopeutta on laskettu selvästi. Riskiä lisää se, että kapean tien reunaviivan jälkeen asvalttia ei ole paikoin lainkaan.

– Kun autoa vetää sivuun tai rengas hajoaa, on helposti kyljellään. Onneksi sellaista ei ole meidän autoille sattunut, mutta muille on. Kyseisellä pätkällä on kaatunut viime ja tänä talvena useampi auto, Venäläinen tietää.

Tie 45:n kunto voi muuttua päivässä entistä huonompaan suuntaan, sillä reiät syntyvät ja syvenevät nopeasti. Sitä lisää tien kova kuormitus: Venäläisen mukaan Inexin logistiikkakeskuksessa käy päivässä noin tuhat rekkaa. Osa niistä välttää tie 45:n ajaessaan nelostielle.

Venäläisen keinot vaikuttaa yrityksen ajojen reittivalintaan ovat rajalliset.

– Voimme kiertää Mäntsälän tai Kehä 3:n kautta, mutta se nostaa kustannuksia. Jos tie 45 on todella huonossa kunnossa, silloin kiellämme ajamisen sen kautta. Se on järkevämpää siihen verrattuna, että sattuisi jotain.

Lisää rahaa tulossa

Traficomin mukaan huonokuntoisten pääteiden ennakoitu kilometrimäärä on tänä vuonna 1300. Jos mukaan otetaan myös muut kuin päätiet, huonokuntoisten tieosuuksien pituus kasvaa 8 000 kilometriin. Määrä on kasvanut huolestuttavasti: Huonokuntoisten maanteiden määrä on noin kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana.

Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun on osoitettu 530 miljoonaa euroa. Sen arvioidaan hieman hidastavan korjausvelan kasvua. Kyseinen korjausvelkarahoitus käytetään erityisesti maanteiden korjaamiseen, ensisijaisesti päällystämiseen.

Maanteiden vuosittaisen päällystysmäärän pitäisi olla noin 3 500–4 000 kilometriä, jotta korjausvelka ei enää kasvaisi. 

Venäläinen toivoo, että tie 45 saadaan parempaan kuntoon viimeistään ensi vuoden aikana. 

– Ensi vuodelle ollaan saamassa kunnollinen korjausvelkapaketti vuosikausiin. Se on kuitenkin vasta tekohengitystä. Jos tien pohja on pettänyt, pelkkä päällystäminen ei enää riitä.

Logistiikka-alan edunvalvontajärjestö SKAL on vaatinut, että väylien kunnossapidon rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle. SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus. SKALin mukaan perustienpidon rahoitustasoon tulisi tehdä 300 miljoonan euron tasokorotus siten, että asvaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.