Kuljetusyritykset sinnittelevät koronassa: ”Olemme menettäneet yli puoli miljoonaa euroa”

Torstaina julkistetun SKAL Kuljetusbarometrin mukaan koronakevät toi lomautukset myös kuljetusyritysten arkeen.

– Meillä liikevaihdosta on lähtenyt alkuvuoden aikana 15 prosenttia koronan vuoksi. Olemme kuitenkin välttäneet lomautukset kesälomia aikaistamalla ja muilla järjestelyillä. Syksyn tilanne huolestuttaa, sanoo Kati Huhtala.

Heidän perheyrityksellään on noin sata autoa, joista noin 60 on kotimaan liikenteessä ja noin 40 ajaa ulkomaille. Työntekijöiden määrä on noin 90 henkeä, joista kuljettajia noin 80 henkilöä.

Yritys kuljettaa muun muassa metsä- ja sahateollisuuden tuotteita sekä rautaa ja terästä.

– Kotimaassa kuljetukset ovat pyörineet suht hyvin, Huhtala kertoo.

”Italia on päämarkkina-alueemme Euroopassa”

Ulkomaanliikenteessä on tullut koronan vuoksi lähes täysi stoppi. Rahdin kuljettaminen ulkomaille on 25–30 prosenttia Kuljetusliike Kalevi Huhtalan liikevaihdosta.

– Italia on päämarkkina-alueemme. Koronan vuoksi ainoastaan ihan välttämättömin on pystytty kuljettamaan Eurooppaan. Toisaalta myös laivojakin on mennyt paljon vähemmän ja paattiin on ollut vaikea päästä kyytiin, kuljetusyrittäjä Huhtala kertoo.

SKAL:n kuljetusbarometrin mukaan tilanne näyttää parantuneen koronakriisin alun jälkeen.

Huhtikuussa noin puolet kuljetusyrittäjistä arvioi laittavansa kalustoa seisontaan seuraavien kahden kuukauden aikana. Yhtä moni oli lomauttamassa henkilökuntaansa todennäköisesti tai varmasti.

Kesäkuussa lomautuksia harkitsee neljännes yrittäjistä, kaluston seisontaan laittamista alle kolmannes. Myös irtisanomistarve on vähentynyt.

Loppuvuoden tilanne huolestuttaa

– Syksy huolestuttaa ja talvesta voi tulla kylmä. Oletan, että koronan vaikutus tulee kuljetusalalla jälkikäteen, varsinkin niille jotka hoitavat perusteollisuuden kuljetuksia, Kati Huhtala toteaa.

– Minulla on erittäin suuri huoli siitä, että kuljetusalalla tulee konkursseja.

Kuljetusbarometrin mukaan useampi kuin joka kolmas kuljetusyrittäjä arvioi kuljetusmääriensä (35 %) ja liikevaihtonsa (36 %) laskevan kevääseen nähden. Alkuvuonna liikevaihto oli heikentynyt puolella ja kannattavuus 43 prosentilla kyselyyn vastanneista.

Huhtikuussa toteutetun Koronabarometri-kyselyn pahimmat uhkakuvat eivät kuitenkaan ole toteutuneet kuljetusyrityksissä.

Huhtikuun barometrissa lähes joka viides kuljetusyrittäjä ennusti konkurssin uhkaavan todennäköisesti tai varmasti seuraavan kahden kuukauden aikana. Kesäkuun barometrikyselyssä näin arvioi enää noin joka kymmenes.

Arvioiden muutosta selittää se, että monien kuljetusyritysten toiminta on jatkunut lähes normaalisti monella sektorilla. Kriisi ei ole kuitenkaan kohdellut kaikkia samalla tavalla.

Kati Huhtalakin näkee valonpilkahduksia:

– Kuljetusmäärät alkavat palautua kohti normaalia. Italiassakin otetaan kuljetuksia vastaan ja sieltä lähtee tavaraa.

Kuljetusbarometrin mukaan valonpilkkuna on muun muassa julkisten infrahankkeiden käynnistyminen, joka heijastuu myönteisesti erityisesti maa-aineksia kuljettaviin yrityksiin. Koronakriisin vaikutukset heikentävät kuitenkin rakennusyritysten liiketoimintaa varsinkin vuoden toisella puoliskolla, ja rakennushankkeita siirtyy eteenpäin. Toteutuessaan rakentamisen hiipumisella on vaikutusta myös kuljetusten loppuvuoden kysyntään.

”Yritetään pärjätä omillamme”

Kuljetusbarometriin vastanneista useampi kuin joka neljäs (27 %) näkee tarvetta ulkopuoliselle tuelle yritystoimintaan. Varsinaisia yritystukia on kuitenkin hakenut vain 12 prosenttia kyselyyn vastanneista. Näistä varsinaisista yritystuista on haettu eniten ELY-keskuksen (43 %) ja Business Finlandin (36 %) tukia.

– Meidän yrityksemme ei ole hakenut tukia. En halua jeesustella asialla. Näen moraalisen ja eettisen koodistoni kautta niin, että tuet on tarkoitettu todellisessa hädässä oleville, esimerkiksi ravintolaan tavaraa toimittaville kuljetusyrityksille, joiden toiminta loppui kuin seinään, Kati Huhtala toteaa.

Kuljetusbarometrin mukaan alle viidennes yritystukihauista on kohdistunut TE-keskuksen yrittäjän työttömyysturvaan ja reilu kymmenesosa kuntien yksinyrittäjätukeen. Moni oli hakenut useampaa tukimuotoa. Tukien soveltuvuudesta kysyttäessä kolme neljästä on sitä mieltä, että tukien tulisi kohdistua suoraan yritysten kulujen kattamiseen eikä esimerkiksi kehittämiseen.

Jopa kaksi kolmesta vastanneesta on sitä mieltä, että tuet vääristävät kilpailua. Lähes puolet vierastaa tukia, ja ajattelee, että yrittäjän tulisi pärjätä omillaan.

– En pidä siitä hengestä, joka liittyy tukiin. Hienoa jos joku saa tukea, se ei ole meiltä pois ja me yritämme pärjätä omillamme, Kati Huhtala sanoo.

– Kuljetusalalla kannattaa keskittyä niihin muihin asioihin, jotka vääristävät kilpailua, Huhtala toteaa ja viittaa muun muassa valtion rooliin ja valtionyhtiö VR Transpointiin.

Investoinnit vähissä

Taloudellisessa epävarmuudessa kuljetusyritykset lykkäävät tai peruvat suunniteltuja investointejaan. Näin on tehnyt kuljetusbarometrin mukaan useampi kuin joka viides (22 %) kaikista vastanneista.

– Meillä onneksi kalusto on keski-iältään hyvin nuorta ja meillä ei juurikaan ole vanhenevaa kalustoa. jota juuri nyt tarvitsisi uusia. Liinat on kyllä muuten lyöty kiinni investointien osalta, Kati Huhtala kertoo.

– Mutta tiedän kuljetusyrittäjiä, joilla pitäisi uusia kalustoa. Tilanne ei ole heillä helppo.

– Nyt tulisi kaikin keinoin palauttaa yritysten luottamusta tulevaisuuteen, sanoo SKAL:n puheenjohtaja, talousneuvos Teppo Mikkola.

– Kuljetusyrityksillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet saada yritystukia muiden yritysten lailla. Pitkän päälle yritystoimintaa ei kuitenkaan voi perustaa tukien varaan. Parasta työllistämisen kannalta olisi tilapäinen työn sivukulujen siirto valtion maksettaviksi. Kuljetusyritysten investoinnit luovat positiivisia kerrannaisvaikutuksia laajasti yrityksiin koko yhteiskuntaan, Mikkola sanoo.

Suomen Kuljetus- ja logistiikka SKAL ry:n kuljetusbarometrikyselyyn vastasi yhteensä 593 jäsenyrittäjää. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely toteutettiin noin 4 200 jäsenyrittäjälle 19.5.–1.6.2020.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi