Kulttuurin avulla voi erottautua

Muusikko ja yrittäjä Marianne Maans näkee musiikilla ja kaupankäynnillä yhtäläisyyksiä, molemmissa on kyse vuorovaikutuksesta ja kumpaankin liittyvät erilaiset tavat ja kulttuurit, jotka sekä vaikuttavat niihin että muokkaavat niitä. Kulttuuri ja siitä ammentaminen luovat mahdollisuuksia myös yrityksille ja brändeille.

Nuorisosihteeristä yrittäjäksi

Kansanmuusikko Marianne Maans on toiminut yrittäjänä jo yli 10 vuotta. Musiikki on kuitenkin ollut hänen elämässään mukana jo lapsuudesta asti. Marianne on kotoisin Pohjanmaalta, Ähtävän kylästä, jossa hän alkoi soittaa viulua yhdeksänvuotiaana kylän viuluryhmässä, jota hänen koulunsa opettaja veti. Tuohon aikaan vallitsi kansanmusiikkibuumi, joka syntyi hippiliikkeen jälkimainingeissa. Sen seurauksena joka kylään perustettiin pelimanniryhmä. Marianne kertoo olevansa osa tätä ilmiötä.

Lapsuudessa aloitettu harrastus vei Mariannen Sibelius-Akatemiaan, jonne perustettiin vuonna 1983 kansanmusiikkiosasto, mikä oli silloin ainutlaatuista koko maailman mittakaavassa. Sibelius-Akatemian jälkeen Marianne työskenteli aluksi pari vuotta kansanmusiikkipedagogina, jonka jälkeen hän siirtyi freelanceriksi.

– Jo ennen Sibelius-Akatemiaa olin opiskellut ja työskennellyt vuoden nuorisosihteerinä, jolloin kuviot tapahtumien järjestämisestä tulivat tutuiksi. Tästä oli hyötyä myös muusikonurallani, ja lähdin jo musiikkiopiskelujen aikana omatoimisesti järjestämään lastenleirejä ja -kursseja. Hallinnollisten taitojen ansioista on myös konserttien ja kiertueiden järjestäminen uran aikana tuntunut selkeältä.

Kaupungin, maaseudun ja saariston sykkivä vuorovaikutus

Mariannen instrumentteina ovat viulu ja laulu. Kansanmuusikkona hänen arsenaalistaan löytyy myös vanhakantaisia jousisoittimia ja muita kansansoittimia. Mariannen voi tilata esiintymään soolona tai yhtyeiden kanssa, joita häneltä löytyy useampia. Tilaisuus voi olla mitä vain, syntymäpäivistä yrityksen juhliin tai isompiin tapahtumiin, kuten vaikkapa festivaaleihin. Esitys voi olla valmiina tai se voidaan räätälöidä eri tilaisuuksiin sopivaksi.

Tällä hetkellä Marianne ja hänen kollegansa Marjaana Puurtinen työstävät jatko-osaa heidän Soi torpat ja salongit -kansanmusiikkiteokselleen, joka ammentaa inspiraationsa Varsinais-Suomen ja Turunmaan kansanmusiikista ja historiasta. Historiallinen tieto ja arkistot toimivat ravintona käsikirjoitukselle, jossa repliikit yhdessä musiikin kanssa nitovat teoksen eheäksi kokonaisuudeksi. Kaksikielisen teoksen nimessä yhdistyvät kaupunki, maaseutu ja saaristo sekä niiden vuorovaikutus.

Soi torpat ja salongit 1 -teoksesta. Puvustus ja kuva Marjo Haapasalo

– Haluamme kertoa alueen rikkaasta musiikkikulttuurista, jossa monimuotoinen elävyys on keskeistä. Teoksessa tulkitsemme eri aikojen perinnemusiikkia nykyaikaisina sovituksina. Turku ja lähiseudut, jonka musiikkikulttuuriin keskitymme teoksessa, on taiteellisesti hyvin inspiroivaa. Musiikki on vahvasti kytköksessä kaikkeen muuhun yhteiskunnassa. Tällä alueella varsinkin merenkäynti ja vuorovaikutus kaupan kautta on ollut tärkeä. Samoin että alueella on pitkään toiminut kaksi kieltä rinnakkain, suomi ja ruotsi, on tuonut sykkivää lisäväriä katukuvaan.

Kansanmusiikkiteos syntyy monta kertaa uudelleen

Soi torpat ja salongit -kaltainen kansanmusiikkiteos ei synny muutamassa päivässä. Prosessiin menee kokonaisuudessaan noin vuosi siitä, kun teokselle on saatu apurahaa. Puoli vuotta käydään läpi arkistoja ja tehdään esityötä. Sen jälkeen noin puoli vuotta menee teoksen valmisteluun, jotta teos ehtii kypsymään ja muotoutumaan, saadaan tehtyä sovitukset, kirjoitettua repliikit ja hiottua siitä kokonaisuus.

– Teos syntyy monta kertaa. Aina syntyy jokin pieni osa ja sitten se laajentuu. Osia on monta ja niitä työstetään yhteen, lopuksi on valmis kokonaisuus. Vielä ensimmäisen kenraalinkin jälkeen voi tulla muutoksia.

Taide auttaa ymmärtämään maailmaa

Kun Mariannelta kysyy, millaisia oivalluksia näiden teosten luominen on synnyttänyt, vastaus herättää pohtimaan.

– Riippumatta siitä, missä ajassa liikutaan, samat asiat ovat tärkeitä ihmiselle. Samat kuviot toistuvat, samat laulujen aiheet, ne aiheet mihin tanssitaan ja ne asiat, mitä ilmaistaan. Ainoastaan muodot ja biisit vaihtuvat. Se on sydäntä lämmittävä asia, mutta samalla miettii, voisiko ihminen viisastua.

Marianne korostaa taiteen ja kulttuurin olevan meille läsnä jatkuvasti pitäen sisällään kaiken ympäristösuunnittelusta, arkkitehtuuriin, ruoka- ja pukeutumistapoihin, puhumattakaan laajasta näyttämö- ja visuaalisesta taiteesta. Uuden kehittelystä ja luovuudesta syntyy intoa ja edistystä.

Myös useat tutkimukset todistavat kulttuurilla olevan myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Vaikka julkisen talouden tilanne heijastuu suoraan kulttuurialan rahoitukseen ja aiheuttaa merkittäviä haasteita, näkee Marianne tilanteessa myös mahdollisuuksia yrityksille, jos he vain tarttuvat niihin.

– Kulttuurin avulla yrityksen on mahdollista myös erottautua ja luoda jotain omaa. On tärkeää ajatella sitä ainutlaatuisuutta, joka lähtee meidän kulttuuriperinnöstämme. Sitä voi myös tuoda osaksi yrityksen brändiä omalla, ainutlaatuisella tavalla.