Kun Heikki Latvajärven selkä pamahti ja työt loppuivat, Sofian kehuttu kotiviini nousi puheenaiheeksi saunassa – ”Ensimmäisen viikonlopun aikana kävi 680 asiakasta”

Kankaanpäässä sijaitsevalla Meggalan viinitilalla tuotetaan noin 10 000 litraa viiniä, siideriä ja alkoholittomia mehuja vuodessa.

Meggalan toinen yrittäjä Sofia Latvajärvi kertoo viinitilallisen arjesta ja byrokratian haasteista Yrittäjän podcastin uusimmassa jaksossa, jonka voit kuunnella täältä.

Vastikään Meggalassa kävi turisteja Ranskasta. Viesti oli samaan aikaan ikävä ja kannustava.

– He kertoivat, että kuumuus ja kuivuus ovat pilanneet omenasadon Ranskassa. Heidän mukaansa Suomessa on tällä hetkellä Euroopan ja ehkä koko maailman paras omenasato. Siitä pitää olla ylpeä, Sofia Latvajärvi kertoo.

Yrittäjä uskoo, että tulevaisuudessa myös rypäleiden viljelystä voi tulla ylivoimaisen haastavaa eteläisessä Euroopassa ilmastomuutoksen takia.

– Voi olla, että tuotanto siirtyy enemmän pohjoisempiin maihin.

EU-maa saa tuottaa viiniä kaupallisiin tarkoituksiin ainoastaan, jos se on listautunut viinimaaksi. Suomi ei ole vielä hakenut kyseistä statusta Euroopan unionilta. Neuvotteluja on kuitenkin käyty. Jos mahdollinen hakemus hyväksytään, Suomi voisi liittyä viinimaiden joukkoon vuonna 2028. Latvajärvi pitää mahdollisena, että myös Meggala viljelisi silloin rypäleitä. Tällä hetkellä se keskittyy kuitenkin marja- ja hedelmäviineihin.

– Suomalainen valoisa kesäyö tuo hedelmiin ja marjoihin aromit, joista ulkomailla ei voi haaveillakaan, yrittäjä sanoo Yrittäjän podcastin jaksossa.

”Heikki sanoi, että tehdään omenoista viiniä. Teimme niin hyvän viinin, että päätimme antaa sitä joululahjaksi sukulaisille.”

Sofia Latvajärvi, yrittäjä

Idea syntyi saunassa

Sofia Latvajärven puolisolle Heikille sattui onnettomuus rakennustyömaalla vuonna 2015.

– Vakuutusyhtiöstä kerrottiin, että ura täytyy lopettaa ja pitää miettiä jotain muuta.

Samoihin aikoihin Latvajärvi oli tehnyt mehua ja hilloa oman kotitarhan antimista. Sato oli runsas ja nainen ihmetteli, mitä lopulla raaka-aineella tehdään.

– Heikki sanoi, että tehdään omenoista viiniä. Teimme niin hyvän viinin, että päätimme antaa sitä joululahjaksi sukulaisille.

Aattoaamuna sukulaiset tulivat käymään ja pyysivät, että pariskunta myisi heille viiniä. Joululahjaviinit oli jo juotu.

– Vastasin, että voin antaa viiniä, mutta myynti ei onnistu, koska se on laitonta ilman lupaa.

Latvajärvet istuivat joulusaunassa, kun puhe kääntyi omaan viinitilaan.

– Mietimme, voisiko tämä olla se meidän juttu.

Vuoden 2020 vappuaattona, keskellä pahinta korona-aikaa Meggala avasi ovensa yleisölle.

Ensimmäisenä viikonloppuna lähes 500 asiakasta

Latvajärvet päättivät lähteä rakentamaan viinitilaa, sen konseptia ja tuotantoa nollasta. Vuoden 2016 tammikuussa ”laitettiin tuulemaan”, kuten Sofia Latvajärvi ilmaisee asian podcastissa.

– Valvirasta tuli 75-sivuinen pumaska ohjeita, asetuksia ja määräyksiä. Meille kerrottiin, että kun nämä vaatimukset täytätte, niin saatte avata viinitilan.

Noin 4,5 vuotta myöhemmin pumaska oli opeteltu. Heikki oli opiskellut itsensä Lepaalla tislaajaksi, viinin ja siiderin valmistajaksi ja oluenpanijaksi. Sofia ilmoitti vuoden 2020 tammikuussa lähtevänsä pankkialalta ”parempien prosenttien pariin”. Myös hän suoritti opinnot Lepaalla.

Vuoden 2020 vappuaattona, keskellä pahinta korona-aikaa Meggala avasi ovensa yleisölle.

– Ensimmäisen viikonlopun aikana kävi 680 asiakasta. Siitä se lähti, Sofia Latvajärvi kertoo.

Tällä hetkellä yritys työllistää yrittäjät ja kaksi ulkopuolista työntekijää. Parhaimmillaan tilalla on huhkinut lisäksi viisi sesonkityöntekijää.

Viinitila on saanut asiakkaakseen turkulaisen Kaskis-ravintolan, joka sai vuonna 2022 Michelin-tähden. Parhaillaan Meggala on avaamassa verkkokauppaa kovan byrokratiataistelun jälkeen. Latvajärvi kertoo asiasta tarkemmin podcast-jaksossa.

”Missä ovat bisnesmiehet”

Latvajärvi kertoo podcastissa, että suomalaisten viinien arvostus on selvässä nosteessa. Asiakkaat ymmärtävät hänen mukaansa vaatia kotimaisia tuotteita myös ravintoloiden valikoimiin.

– Suurin ongelma on, että kotimaisista tiloista ei juurikaan tiedetä. Markkinoinnin pitää olla kohdillaan.

Keskustelu palaa takaisin runsaaseen omenasatoon, joka on ollut viinitilalliselle iloinen yllätys. Samaan aikaan moni suomalainen on kokenut omenapaljouden enemmänkin riesaksi. Latvajärvi ihmettelee, miksei tilannetta käännetty taloudelliseksi voitoksi.

– Missä ovat suomalaiset bisnesmiehet, jotka myisivät omenat ulkomaille? Nyt ne on heitetty metsiin mätänemään. Emme osaa arvostaa omenaa, eikä runsasta satoa ole ymmärretty bisneksenä.

Meggalassa kaikki omena on pyritty käyttämään hyödyksi. Osa on mennyt paikallisille viljelijöille eläinten ruuaksi.

– Kotimaista yrittäjyyttä ja maaseutua pitäisi arvostaa enemmän. Meillä raaka-aineet tulevat omasta maasta.

Kuuntele Yrittäjän podcastin jakso Suplasta, Spotifysta tai Apple Podcasteista!