Kun naamiot riisutaan, myös hyvä paljastuu

”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, sanoi presidentti Niinistö Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Järkyttävä sota on laittanut näkemään asioita, joita ei ehkä ole tullut katsoneeksi aiemmin riittävän suoraan. Takana on historiallisen surullinen kuukausi. Lastenlapsemme lukevat tapahtumista aikanaan historian kirjoista ja tulevat kysymään meiltä, miten tällaista saattoi tapahtua ja kuinka annoimme sen tapahtua. Osaammeko vastata? Hyvä kysymys.

Miten tilanne on vaikuttanut yrittäjiin? Hyvin monella tavalla, kuten koronakin. Epävarmuus on suurta ja merkittävimmät vaikutukset tullaan näkemään myöhemmin. Samalla yrittäjät tietysti tekevät joka päivä töitä sen eteen, että yritys selviää ja menee eteenpäin tilanteessa kuin tilanteessa. Kestokyky on kovaa luokkaa, sen jo pandemia osoitti.

Monet kehittämisen kohteista yrityksissä ovat sellaisia, joita kohti on menty joka tapauksessa. Pääosin nämä ovat vihreän siirtymän ratkaisuja. Poikkeustilanne meinaa nyt pakottaa vauhdin liian nopeaksi. Kymmeneksi vuodeksi kaavailtu siirtymä ei toimialan perusteita muuttavissa asioissa voi typistyä vuodeksi tai kahdeksi. Rahat loppuvat niin kovassa vauhdissa, ja se tapahtuu nopeasti.

Tarvitsemme tässä ja nyt ammattidieselin, se on selvää. Alkuvuosi on kurittanut kuljetusalaa jo sadoilla tuhansilla euroilla yhtä pientä yritystä kohden. Kuljetuskustannukset toki siirtyvät hintoihin, mutta viiveellä. Tämä taas ei ole hyvä uutinen meille kuluttajille. Inflaatio laukkaa jo nyt viidessä prosentissa.

Kysynnän kasvusta johtuva inflaatio sekä nollaa suuremmat korot ovat normaali ja terveen, säpinää omaavan talouden ilmiö. Raaka-aineiden ja energian saatavuudesta kumpuava inflaatio äkillisine vaihteluineen ei tietenkään sitä ole. Keskuspankeilla on nyt haastava tehtävä edessään. Niiden perustavoite on inflaation hillintä, ja niitä mitataan siinä onnistumisessa. Nyt, kun inflaatio johtuu saatavuusongelmista, korkojen nosto saattaa ajaa taloudet stagflaatioon, jossa on korkea inflaatio, mutta samalla lama ja korkea työttömyys. Stagflaatiokierteestä tarpominen ulos on vaikeaa. Vaaran merkit Suomessa ovat suuret.

Naamioiden riisuminen on paljastanut myös paljon hyvää. Auttamishalua riittää ja erilaiset auttajaprofiilit näkyvät: yksi haluaa lahjoittaa rahaa, toinen aikaa ja kolmas työpanosta. Apua tarvitaan pitkään. Länsi on ollut hyvin yhtenäinen, siinä mielessä tilanne on toinen kuin vaarallisella 1930-luvulla. Suomessa on hyvin nopeasti käynnistynyt keskustelu puolustusratkaisuista ja koetaan, että meillä on valtavasti puolustettavaa osana länttä. Euroopan yhtenäisyyttä mitataan parhaillaan energiaratkaisuissa. Siirtymäaika on joka tapauksessa vuosikymmen, hetkessä ei uusi energiainfra valmistu.

Suomi on jälleen todettu maailman onnellisimmaksi maaksi. Itseironia, joka tulosten tulkintaan liittyy, lienee osa onnellisuuttamme. Se kumpuaa luottamukseen perustuvasta yhteiskunnasta, ihmisten vapaudesta toteuttaa itseään sekä ajatella ja puhua vapaasti. Käytännössä siis kysymys on hyvästä arjesta, joka Suomessa on enemmistölle saavutettavissa. Tietynlainen melankolia ja kriittisyys, joka meistä näkyy päälle, kätkee taakseen valtavasti aitoa onnea ja iloa.   

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 28.3.2022.