Kun venäläiset turistit hävisivät, yrittäjälle jäi taistelu kotimaan matkailijoiden vähenevistä rahoista: ”Eletään kädestä suuhun”

Punkaharjulainen matkailualan yrittäjä Janne Hänninen on herännyt aikaisin. Hän savustaa tuoreita muikkuja ja vie ne tarjottavaksi aamiaiselle.

Hänninen on pyörittänyt sukutilalla toimivaa Matkailutila Naaranlahti -maatilamatkailuyritystä vuodesta 2008 lähtien. Sitä ennen tilalla on harjoitettu matkailutoimintaa jo yli 40 vuoden ajan.

Korona-ajan jälkeen huoli taloudellisesta näkymästä on kasvanut merkittävästi. Runsas kymmenen vuotta sitten yrityksen asiakaskunnasta 80 prosenttia oli pelkästään venäläisiä matkailijoita.

– Olen aina tiedostanut riskin siitä, ettei kaikkien munien pidä olla samassa korissa, mutta venäläisille on ollut vaikea sanoa, että meillä on venäläiskiintiö. Venäläinen tuli ensin tutustumaan paikkaan ja palasi seuraavana viikonloppuna 2–3 tuttavaperheen kanssa, Hänninen kertoo.

Viime viikolla kerrottiin, että Venäjä sulkee Suomen Pietarin pääkonsulaatin. Sieltä myönnettiin takavuosina miljoona viisumia venäläisille matkailijoille.

Olen aina tiedostanut riskin siitä, ettei kaikkien munien pidä olla samassa korissa, mutta venäläisille on ollut vaikea sanoa, että meillä on venäläiskiintiö.

Janne Hänninen, yrittäjä

Turistien rahat tiukassa

Venäläiset kuluttivat runsaasti rahaa oheispalveluihin. Kotimaan matkailun ammattilaisten keskuudessa tiedetään, että suomalaiset mieluummin pihistelevät kuin käyttävät esimerkiksi ohjattuja luontomatkailupalveluita. Hänninen on huomannut, että saksalaisetkaan turistit eivät jätä paljon ylimääräistä.

– Kun laittoi euron venäläisten turismiin, sai kymmenen takaisin. Kun laittaa euron houkutellakseen saksalaisia turisteja, ei saa välttämättä koko euroa takaisin. Olemme panostaneet vuosikymmeniä matkaileviin kalastajiin ja hankittu puitteet sitä varten. Suomalaisilla kalastusharrastajilla on itsellään kymmenien tuhansien venekalusto, eivät he ole kiinnostuneita edes kalastusmajoituksesta.

Saksalaisten houkutteleminen Punkaharjun perämetsiin ei ole helppoa. Keskieurooppalaisista turisteista kilpailevat myös Puolan järvialue sekä Ruotsin suuret järvet ja Tanskan saaristo, jotka ovat myös hinnaltaan houkuttelevampia.

Arvonlisäveron korotus siirtyisi hintoihin

Suomalaisten matkailijoiden kiinnostus kotimaan matkailuun on hiipunut Hännisen mukaan selvästi koronavuosista, jolloin kotimaan matkailu eli uutta kulta-aikaa. Kustannusten kallistuminen ja ylipäätään käteen jäävän rahamäärän pieneneminen kirpaisee kotitalouksia siinä määrin, että kaikesta ylimääräisestä säästetään. Se näkyy erityisesti matkailubisneksessä.

– Moni suomalainen erityisesti lapsiperhe elää tällä hetkellä kädestä suuhun. Aikanaan emme ottaneet viikonlopuksi kuin kahden yön varauksia, koska kysyntää oli niin paljon. Nyt tilanne on aivan toinen, Hänninen pahoittelee.

Haastatteluhetkellä Savonlinnan oopperajuhlat näkyvät Matkailutila Naaranlahden majoitustilanteessa, mutta vaikutus on vähäisempi kuin takavuosina.

Viime vuosina Hänninen on pyrkinyt laajentamaan luontomatkailun osuutta, mutta vaikka Suomen kaunis ja puhdas luonto tunnetaan yhä paremmin ulkomailla, turistien haaliminen on kallista ja haastavaa. Hännisen perheen yritys on pari vuotta yrittänyt saada ELY-keskuksen kautta myönnettävää EU-hankerahoitusta uintimatkailun kehittämiseen, mutta hakemukset eivät ole kantaneet hedelmää.

– Se turhauttaa, yrittäjä myöntää.

Hänninen ei ole kovin luottavainen matkailuyrityksensä lähitulevaisuudesta. Tuore hallitus on kertonut tavoitteekseen nostaa arvonlisäveroprosenttia, mikä toisi lisää mietittävää.

– Jos vero nousee 14 prosenttiin, se karsii entisestään kotimaisten matkailijoiden kysyntää. Veronkorotus on pakko siirtää hintoihin. Investointinäkymä on äärimmäisen haasteellinen. Pelkään myös, että ihmisten elintaso laskee entisestään.

– Meillä on hieno luonto, mutta sen hyödyntäminen vaatii monen toimijan pitkäjänteistä yhteistyötä ja vetovoiman rakentamista. Pienen yrityksen resurssit ovat hyvin rajalliset.