”Kuoppa syvenee” – Ekonomisti varoittaa asuntorakentamisen romahduksen jatkumisesta
Yrittäjien ekonomisti ei näe helpotusta asuntomarkkinoiden tilanteessa.
Tilastokeskuksen tuoreet tiedot kertovat karua kieltä asuntomarkkinoiden tilanteesta. Alalla on toivottu käännettä, mutta se näyttää siirtyvän kauemmas tulevaisuuteen.
Tilastotietojen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia vuoden 2024 helmi-huhtikuun aikana yhteensä 7,8 miljoonaa kuutiometriä. Se on viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennushankkeita valmistui samana aikana 41 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023.
– Asuntorakentamisen romahduksesta on tulossa kaikkia odotuksia jyrkempi. Helmi-huhtikuussa uusia lupahakemuksia asunnoille oli vain vajaat 4 000 kappaletta, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jos rakentamisen tahti ei pian piristy, uudistuotanto uhkaa laskea ennennäkemättömän synkälle tasolle, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom varoittaa.
Valtava myymättömien asuntojen ”varasto”
Tilastojen mukaan kuluvan vuoden huhtikuussa myönnettiin rakennuslupa vain 1 158 asunnon rakentamiseen. Pitkään jatkunut lupamäärien lasku näkyy myös asuntomarkkinoille valmistuvien uusien asuntojen vähäisyytenä.
– Vaikka ihmiset lähtisivät nyt heti joukolla asuntokaupoille, kestäisi aikansa ennen kuin se näkyisi uudistuotannon lukemissa. Myymättömien asuntojen varasto on kertynyt niin suureksi, että sulateltavaa riittää pitkään, Yrittäjien Ohlsbom sanoo.
Tilastokeskus kertoo, että vuoden 2024 helmi-huhtikuun aikana uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia tilavuudella mitattuna eniten Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Kasvua vuodentakaiseen kuutiomäärään verrattuna oli vain Satakuntaan valmistuneissa rakennushankkeissa.
Valmistuneiden uusien asuntojen määrä kasvoi vain Ahvenanmaan maakunnassa.
Rakennusala kärsii Ohlsbomin mukaan edelleen Suomen talouden kannalta liian korkeasta korkotasosta.
Koronlaskustakaan ei apua
Ekonomistin mukaan EKP:n tuore koronlasku ei näy Suomen asuntomarkkinoilla, ainakaan vielä. EKP laski ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
– Asuntovelallisten harmiksi suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor jopa nousi hieman keskuspankin koronlaskuodotuksia toppuuttelevien puheiden seurauksena.
Rakennusala kärsii Ohlsbomin mukaan edelleen Suomen talouden kannalta liian korkeasta korkotasosta.
– Ongelmaa pahentavat korkealle jääneet rakennuskustannukset ja kuluttajien epävarmuuden jäädyttämät asunnon ostoaikeet. Lähiaikoina nähdyistä talouden yleiseen kohenemiseen viittaavista merkeistä huolimatta rakennusalan käännettä joudutaan näillä näkymin odottamaan jopa pitkälle ensi vuoden puolelle.
Vinkkaa meille juttuaihe!
