Kustannustukien haku- ja jakoprosessit ovat kritiikistä huolimatta osoitus hyvin toimivasta hallinnosta ja yhteiskunnan toimivuudesta

Valtiokonttori on julkistanut loppuraportin korona-ajan kustannustuista. Raportista ilmenee, että kuusi kustannustukikierrosta, sulkemiskorvaukset ja tapahtuma-alan tuki eli yhteensä 11 erilaista tukikierrosta ovat olleet Valtiokonttorille, ministeriöille ja muille valtava ponnistus, josta on selvitty mainiosti.

Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen kertoi, että kustannustukien haku- ja maksatusprosessi täytyi saada koronarajoitusten alettua kasaan kuudessa viikossa – kunhan ensin tiedetiin, mitä täytyy saada kasaan. Tärkeää onnistumisessa oli se, että eri viranomaiset ja ministeriöt tekivät sujuvaa yhteistyötä.

– Siilo-organisaatiot kuuluvat historiaan. Jos toimisimme niin, käsittelisimme vieläkin ensimmäistä tai toista kustannustukikierrosta, Laitinen sanoi.

Hän lausui myös ohjenuoran, joka on määritellyt Valtiokonttorin toimintaa annetun tehtävän täyttämisessä.

– Tämä on palveluammatti. Viraston palvelu on yhtä tärkeää kuin se, että asiat tehdään oikein.

Valtiokonttori onkin saanut paljon kiitosta tukia hakeneilta palveluasenteestaan.

Yrittäjille kiitos testaamisesta

Yhteensä tukia on jaettu 1,1 miljardia euroa. Myönteisiä tukipäätöksiä on tehty 54 500 ja tukia on saanut 28 900 yritystä.

Valtiokonttori on nopeassa aikataulussa rekrytoinut uusia ihmisiä käsittelemään hakemuksia ja värvännyt sidosryhmiä, kuten kuntien yritysneuvojia apuun neuvomaan yrityksiä, jotka kaipasivat tukea prosessissa.

Palvelujohtaja Mari Selviranta kiittelee myös Suomen Yrittäjiä ja yrityksiä, jotka ovat testanneet sähköisiä lomakkeita ja ohjeita.

– Se oli joka kierroksella tärkeää, jotta prosessit saatiin toimiviksi, Selviranta sanoi.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan testaus ja koekäyttäjät toivat varmuutta siitä, että järjestelmät ja prosessit toimivat, mutta se hälvensi myös epätietoisuutta ja loi luottamusta.

Kritiikistä opiksi

Kuismanen kiitteli puheenvuorossaan hyvää ja luotettavaa hallintoa, josta on jatkossakin pidettävä kiinni. Viranomainen lähti proaktiivisesti ja yrittäjämäisesti ratkaisemaan ongelmaa.

– Yrittäjät kohtaavat negatiivisia shokkeja arjessaan tuon tuosta, mutta viranomaisiin niitä tulee harvoin. Talon sisäinen osaaminen ja toiminta varmistaa, että niihin pystytään reagoimaan.

Kuismanen toi esiin myös kritiikin tukien jakamisen perusteista. Esimerkiksi toimialaluokitus voi olla hyvä tai huono kriteeri.

– Käytän esimerkkinä matkakeskuksen kukkakauppiasta. Liike on sellaisessa paikassa, joka on määrätty kiinni, mutta kukkakauppias ei ole oikeutettu tukiin, vaikka mahdollisuudet toimia vietiin. Nämä ovat hallinnollisesti vaikeita asioita, joista käytiin pitkiä keskusteluita. Toivon, että niistä voidaan oppia, Kuismanen sanoo.

Hän kiittelee Valtiokonttoria ja muita viranomaisia suoriutumisesta, palveluhenkisyydestä ja kyvykkyydestä, joita tarvitaan, että yhteiskunta toimii.

Pääset lukemaan loppuraportin Valtiokonttorin verkkosivuilta.