Kuusi kysymystä ja vastausta Yrittäjien koulutusteeseistä

Suomen Yrittäjät julkisti tiistaina 20 keinoa korkeakoulujen uudistamiseen.

Yrittäjien koulutuksesta, innovaatioista ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu vastaa Yrittäjien Facebookissa ja Twitterissä koulutusteesien herättämiin kysymyksiin.

1) Miten korkeakoulutuksen muuttaminen opiskelijalle maksulliseksi on yrittäjien edun mukaista? Eikö se nimenomaan vähentäisi pienyritysten kasvua kun pienituloisen yksinyrittäjän tai pienyrittäjän lapsella ei olisi enää niin hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan korkeakouluihin (josta saadun osaamisen turvin voisi lähteä kasvattamaan perheyritystä)?

Myöskin yrittäjyyden aloittaminen heti opiskelun jälkeen ja yrityksen kasvattaminen heti alkuvaiheessa olisi vaikeampaa kun opiskelun jälkeen olisi jo valmiiksi suuri määrä velkaa suhteessa omaisuuteen. Tai sitten vaatisi lisää monimutkaisia tuki- ja verovähennysjärjestelmiä, jotka taas lisäisivät byrokratiaa, kuten myös stipendijärjestelmän kehittäminenkin.

– Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellisen pitkät opiskeluajat. Tämä lyhentää korkeakoulutettujen työ- ja yrittäjyysuria. Tällä on vaikutusta mm. palkkakertymään ja tulevan eläkkeen tasoon. Lisäksi korkeakoulut voisivat ottaa nykyistä huomattavasti suuremman määrän opiskelijoita, jos valmistumisajat olisivat lyhyemmät.

– Lukukausimaksulla haluamme toisaalta nopeuttaa valmistumista ja toisaalta suunnata lisäresursseja korkeakouluille. Lukukausimaksut voisi korvamerkitä pedagogiseen kehittämiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen.

Lukukausimaksujen malli voisi olla esim. seuraavanlainen:

• Lukukausimaksu olisi laskennallista lainaa valtiolle. Opintojen aikana ei maksua tarvitse maksaa.
• Maksu voisi olla 1 000 euroa lukukaudessa eli 2 000 euroa vuodessa.
• Mikäli opinnot etenevät tavoiteajassa, lukuvuosimaksu puolitetaan (1 000 euroa).
• Jos esim. kandin tutkinnon saavuttaa tavoiteajassa, kertyneestä maksusta vähennetään 1 000 euroa.
• Tavoiteajassa suoritetusta kandin tutkinnosta jää maksettavaksi 2 000 euroa.
• Valtiolle jäänyt velka olisi verotuksessa vähennyskelpoista. Työttömyysaikana velkaa ei tarvitse lyhentää.

2) Miten perustelette sen, että lukukausimaksu lyhentää opintoja?

– Kun opinnoille asetetaan maksu, on opiskelijalla intressi valmistua tavoiteajassa, varsinkin jos valmistuminen vähentää maksua. Toisaalta ehdotamme, että lukukausimaksut ohjataan korkeakoulujen pedagogiseen kehittämiseen sekä opinto-ohjauksen resurssointiin. Laadukkaampi ohjaus tukee valmistumista.

3) Miksi pääsykokeista pitäisi luopua?

– Ylioppilastutkinnon ja korkeakoulutuksen aloittamisen väliin jää keskimäärin useita vuosia. Tämä pidentää valmistumisikää. Monet nuoret maksavat tuhansia euroja valmennuskursseista vuodesta toiseen pääsemättä korkeakoulutukseen. Toisen asteen tutkinnon merkitystä jatkoon pääsyyn pitää nostaa.

– Lisäksi esitämme, että avointen korkeakouluopintojen väylä tutkinto-opetukseen tulee avata niin, että jos suorittaa sovitun määrän opintoja, sovitussa ajassa ja määritellyin arvosanoin, on tie auki lähes kaikkiin tutkintoihin. Tämä tarjoaa ”elinikäisen väylän” koulutukseen.

4) Miksi korkeakoulupaikkaa ei tarjota kaikille toisen asteen suorittaneille, ensimmäisen vuoden jälkeen kenkää niille, jotka eivät pysy vauhdissa?

– Tuo on täysin pohdittava vaihtoehto. Olemme teeseissämme pyrkineet nostamaan esiin kehittämiskohteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin. Herättämään keskustelua. Ratkaisumallit voivat olla monenlaisia.

5) Mitä tarkoitatte palveluilla yrityksille, entä kaupallistamispalveluilla?

– Korkeakouluille on laissa asetettu kolme tehtävää, joista yksi on laajasti ottaen tukea työelämää ja yrityksiä. Ei ole korkeakoulujärjestelmää ilman menestyvää ja kehittyvää yritystoimintaa. Toisaalta yritykset tarvitsevat yhä enemmän korkeakouluja tuekseen pysyäkseen kilpailukykyisinä. Molemmat tarvitsevat toisiaan.

6) Miksi haluatte nitistää ammattikorkeakoulut, ettekö arvosta ammattikorkeakouluja?

– Meillä on sirpaleinen ja osittain päällekkäinen korkeakoulujärjestelmä, jossa ammattikorkeakoulut eivät ole saaneet sitä asemaa, jonka ne olisivat ansainneet. Esimerkiksi tutkimusresurssien jaossa amk:t ovat jääneet jälkeen tai ylemmän amk-tutkinnon asemaa ei ole pystytty riittävästi selventämään tohtoriväylänä.

– Olemme valmiita luopumaan rakenteellisesta duaalimallista. Tarvitsemme yhtenäisempää ja tehokkaampaa järjestelmää. Tärkeää on, että tutkimukseen perustuva työelämälähtöinen toiminta jatkuu. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että osa ammattikorkeakouluista jatkaisi yliopistoina, tarkennetuin profiilein. Osa yliopistoista jatkaisi toimintaansa pääasiassa tiede- ja tutkimusyliopistoina. Osa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista sulautuisi yhteen. Tämä olisi suuri muutos myös yliopistoille, ei pelkästään ammattikorkeakouluille.

”Yrittäjät yliopiston tutkimus- ja kehityshankkeisiin”

Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja Leo Kadieff poimi 20 koulutusteesin joukosta kaksi lähempään tarkasteluun.

– Innovaatiopalveluiden kaupallistaminen olisi rohkea veto, jota kannattaisi kokeilla. Innovaatiopalveluiden yksikkö koostuu yleensä patenttijuristeista ja -asiamiehistä. Heitä on Suomessa jo valmiiksi vähän ja heistä on yksityisillä markkinoilla kova kysyntä.

Parhaimmat patenttiasiamiehet lähtevät usein yksityiselle sektorille, jonka kanssa yliopiston on hankala kilpailla. Yksityistämällä innovaatiopalvelut kuroisimme umpeen osaamisvajetta ja lisäisimme tutkimuksen näkyvyyttä yksityiselle sektorille, Kadieff sanoo.

Toisena teesiesimerkkinä Kadieff nostaa ehdotuksen järjestelmästä, joka mahdollistaisi tutkijoiden lyhytaikaisen työskentelyn pk-yrityksissä ja yrittäjien työskentelyn tutkimushankkeissa.

– Idea on erinomainen, ja tälläinen järjestelmä on jo vireillä Turussa. Vielä haluaisin nähdä yrittäjien tuomisen yliopiston tutkimus- ja kehityshankkeisiin, kuten esityksessä on ehdotettu. Tohtoriopiskelijoista jää yliopistolle töihin vain noin 10 prosenttia. Olisi tärkeää, että tutkijat voisivat jo tutkimusten ohessa hypätä aihioihin puolin ja toisin. Näin tutkijat ja yrittäjät voisivat vaikuttaa ja oppia toisiltaan omalla maaperällään.

– Toisin kuin kansainvälisissä huippuyliopistoissa, Suomessa on yhä melko tavatonta, että yliopistoissa on sisäisiä, eli ”Entrepreneur-in-residence” tai ”In-house entrepreneur” -nimikkeellä toimivia yrittäjiä. Ulkomaisilla kampuksilla on yleistä tavata sekä yrittäjiä että tutkijoita, jotka tekevät kiinteästi yhteistyötä yhdessä. Näen selvästi, että tähän on Suomessakin puitteet, kunhan yliopistot oppivat tunnistamaan ja viestimään osaamisestaan, ja yrittäjät oppivat hyödyntämään sitä, Kadieff kertoo.

Lisää tietoa Suomen Yrittäjien esittämästä korkeakoulujärjestelmän uudistamisesta löydät täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi