Kylpylän toiseen tulevaisuuteen uskovat yrittäjät tarttuivat tilaisuuteen, johon kukaan muu ei ollut tarpeeksi hullu – Remonttia tehdään nyt hiki hatussa, sillä jo kesäkuussa juhlitaan avajaisia

Lappu lasikupumaisessa ulko-ovessa kertoo kylpylän olevan suljettu. Rehellisyyden nimissä se on tällä hetkellä vähän tarpeeton. Tiloissa on meneillään sen verran näyttävä remontti, että asia tuskin jää kenellekään epäselväksi. 90-luvulla valmistuneen Mainingin ulkosivu on suorastaan aukiräjäytetyn näköinen, ja etupihalle tuodut kaksi isoa siirtolavaa ovat jo puolillaan erinäistä purkujätettä. – Julkisivusta halutaan tehdä terveyskeskuksen sisäänkäynnin sijaan kylpylän sisäänkäynti, heittää vähän myöhemmin Esa Talonen, yksi kylpylähotellin tuoreista osakkaista.

Pitkään en ehdi ulko-ovella remonttia kuikuilla, kun sivuovelta minulle huikkaa yhden hengen vastaanottokomitea. Hän on hotellin ensimmäisiä palkattuja työntekijöitä, Tapio Honkamaa, joka on mukana yrityksessä myös osakkuudella. Honkamaa oli varsin luonnollinen valinta myyntijohtajaksi, sillä näyttöä tältä toimialalta riittää. Toisin kuin omistajista kukaan muu, hän on tehnyt työuransa nimenomaan hotelli- ja kylpyläbisneksessä, pian 30 vuotta.

Läpituttu talo

Ikaalisten kylpylä on hänelle entuudestaan tuttu. Itse asiassa Ikaalisten kylpylä oli aikanaan, vuonna 1982, hänen ihka ensimmäinen kesätyöpaikkansa. Tuolloin vastuualueena oli kylpylän ruohoalueiden leikkaaminen. Honkamaa on elänyt muutenkin vahvasti kylpylän tarinassa, johon kuuluu niin meijeriliittoa, Uotin veljeksiä kuin laman jälkeen Arsenal-roskapankkiakin.

80-luvun lopun kylpyläbuumin ja 90-luvun laman aikaan Ikaalisissa elettiin siis vauhdikkaita vaiheita. Omistajavaihdoksen kautta hänen työnantajakseen tuli Restel, joka vaihtui vielä myöhemmin Holiday Clubiksi. Viimeiset 10 vuotta hän työskenteli Holiday Club ketjun myyntijohtajana. Siinä pestissä Honkamaa oli silloinkin, kun hänelle soiteltiin Ikaalisten kylpylän mahdollisista tulevista suunnitelmista ja vinkattiin työmahdollisuuksista.

Paikalla miltei koko osakaskööri

Julkisivu ei ole ainoa asia, joka kylpylässä on työn alle. Myös Maininki-kylpylän eteiskäytävä on vierailuhetkellä sananmukaisesti riisuttu. Työväkeä siellä tosin kuhisee nytkin mukavasti. Kirkkaat turvaliivit välkkyvät salamalla kuvatessa kuin discovalot. Kokoussiiven kakkoskerroksesta löytyy tilava huone, joka pidetään läpi koko remontin käytössä kokous- ja neuvotteluhuoneena. Eräänlaisena komentokeskuksena.

– Oikeastaan lennonjohdoksi tämä on ristitty, esittelee ympyrän muodostavan pöytäryhmän toisesta päästä Samuli Järvensivu. Hän on kylpylähotellin suurimman yksittäisen omistajan ja konteistaan tutun Fincumet Group Oy:n yksi omistaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Kylpylähotellin osakkaat ovat muutenkin hyvin edustettuina paikalla, sillä heti haastattelun jälkeen heillä on alkamassa budjettipalaveri. Saman pöydän ääressä istuu myös kiinteistökehitysyrittäjä Matti Hiekka sekä Ikaalisten Matkatoimiston Esa Talonen. Pääosakkaista ainoastaan varatuomari Kari J. Heiskanen ei päässyt fyysisesti paikalle. Budjettipalaverista on tulossa pitkä, sillä pöydällä on kosolti asiaa.

– Tänään tarkoitus on käydä läpi erilaisia sopimusasioita, rekrytointia sekä markkinointijuttuja, osakkaat listaavat.

Täältä koko touhu lähti käyntiin

Tapaamisemme sijoittuu samaan neukkariin, missä Samuli Järvensivu sai kuulla kylpylän uudesta elämästä ensimmäistä kertaa. Sitä hän ei muista, elettiinkö tuolloin elo- vai syyskuuta.

– Syksyä se kuitenkin oli. Olimme siinä Matin kanssa ensin, ja sitten tuli Kari Heiskanen mukaan. Esaa en edes tuntenut ennen tätä, hän muistelee ja myöntää kokoonpanon eläneen vielä noista ensimmäisistä istunnoista.

Varsinainen esisopimus tehtiin joulukuussa, ja lopullisesti jatkoneuvottelut lyötiin pakettiin maaliskuun puolessa välissä, jolloin asiasta myös tiedotettiin. Käytännössä Ikaalisten kylpylän toiminta loppui samalla kuin sitä aiemmin operoineen Scandicin vuokrasopimus päättyi. Päätöksen siitä hotelliketju oli tehnyt jo aikaisemmin. Kiinteistön omistajille tämä tarkoitti vähän huonoa kättä. Kuten arvata saattaa, kylpylä- ja majoitustoiminnan pyörittäminen ei taatusti ollut koronakriisissä se helpoin tai houkuttelevin myyntiartikkeli. Jonoksi asti halukkaita yrittäjiä ei ollut.

– Niinhän se reaalimaailmassa meni, että ennen meitä tähän ei löytynyt ketään tarpeeksi hullua. Sen tiedän, että monelle puulaakille tätä ehdittiin kyllä tarjota, Järvensivu hymyilee.

Kriisissä piilee aina myös mahdollisuus

Pöydän ympärille kokoontuneiden yrittäjien kollektiivinen ajatus on, että korona oli koko toiminnan liikkeelle paneva voima. Ilman epidemiaa kylpylälle olisi todennäköisesti löytänyt jatkajia muualtakin. Järvensivu tosin huomauttaa, että perinteisesti alamäet ovat oivia paikkoja investointien tekoon. Talonen komppaa.

– Matkailualan kriisihän tämä oli, mutta toisaalta kuten aina, kriiseissä on myös mahdollisuuksia. Olen havainnut, että tulevaisuuteen positiivisesti suhtautuminen on monesti se kantavampi tapa, hän pohtii. Epäilemättä Taloselle tässä kriisissä myös se nurjempi puoli on käynyt tutuksi. Matkatoimistolle kun epidemia on tarkoittanut melkein täydellistä horrosta. Vuosi 2020 jääkin sen historian kirjoihin täysin poikkeuksellisena.

– Tasan vuosi ennen kuin kirjoitimme kylpylästä paperit, Suomi pistettiin kiinni, mikä käytännössä lopetti matkatoimistomme bisneksen.

Uusille urille

Varsinaista hotellibisneksen alakohtaista osaamista ei tästä pöydästä löydy kuin Honkamaalta. Muut kertovat suoraan lähteneensä tälle sektorille ”ihan scratchista”. Esa Talosen Ikaalisten Matkatoimisto tosin on bisneksenä hieman lähempänä, muttei ihan kuitenkaan.

– Matkatoimistonahan me olemme olleet aina siellä toisella puolella pöytää, Talonen myöntää. Samuli Järvensivu ei näe asetelmassa mitään ongelmallista.

– Bisneksessähän monesti vaan ajautuu uudenlaisiin tilanteisiin. Aivan samat lainalaisuudet tässäkin pätevät. Pitää palvella asiakkaita hyvin, markkinoida ja myydä. Minun mielestäni on ihan sama, onko kyseessä tuote vai palvelu, Järvensivu tiivistää. Yhdessä yrittäjät tuumaavat, että heidän epätyypillinen taustansa voi olla jopa etu.

– Itse asiassa voi olla hyväkin, että me tulemme kuplan ulkopuolelta. Se, että katsomme tätä toisesta vinkkelistä, tarkoittaa, että voimme myös tehdä sellaisia juttuja, joita muut eivät ole tehneet.

Tuttuja nurkkia

Yrittäjien Ikaalinen-taustat painoivat myös investointipäätöstä tehdessä. Jos kylpylä olisi sijainnut vaikka Itä-Suomessa, se tuskin olisi kiinnostanut, Järvensivu myöntää ja saa Talosen nyökyttelemään hyväksyvästi vieressä.

– Ikaalislaisena tämä kylpylä seutuineen on tietysti minulle hyvin tuttu paikka jo lapsuudesta, ja sittemmin olen viettänyt täällä aikaa myös oman perheeni kanssa, Esa Talonen kertoo. Yrittäjänä hänet innosti mukaan kuitenkin erityisesti paikan tulevaisuuden potentiaali. Jo valmiina olevan kiinteistömassan lisäksi tontilla on vielä rakennusoikeutta jäljellä reilut 20 000 neliötä.

– Lisäksi tontilla on noin kilometrin verran rantaviivaa. Se tarjoaa monia mahdollisuuksia luonto- ja matkailuelämyspuolella, jotka kiinnostavat varmasti myös kansainvälisesti, kunhan palaamme taas normaalimpaan maailmanjärjestykseen, Talonen visioi. Pöydän ääressä ollaan yhtä mieltä siitäkin, että myös järviliikkujien palveluita petrataan.

– Haluamme rannan ja järven käyttäjät palveluiden pariin. Varmasti näin alkuvaiheessa merkittävin puute on ravintolatarjoilujen puute. Jonkinlainen kahvila sinne on tiedossa jo täksi kesäksi.

Työn alla on miltei koko Maininki

Ensimmäisenä pistetään tosin paraatikuntoon 80-luvun lopulla valmistunut Maininki eli se nykyinen kylpylähotelli. Kyseessä on iso urakka, sillä uusiksi menee kokonaisuudessaan kylpylähotellin pääkäytävä sekä kiinteistön julkisivu. Hotellihuoneiden remontista on sen verran vähän aikaa, että niistä selvitään pelkällä kasvojenkohotuksella. Tämän kevään urakassa kosolti työtä aiheuttaa kylpyläosasto eli Vesitropiikki.

– Kylpylälle tehdään moninkertainen vuosihuolto, jossa käydään läpi koko kylpylän tekninen puoli, Honkamaa esittelee kiertäessämme myöhemmin allasosastoa. Vieraillessamme paikalla se pistää silmään, että pitkä vesiliukumäki on poissa. Altaissa sen sijaan on vielä vesi. Honkamaa kertoo, että tähän on turvasyy.

– Tämän kiinteistön sammutusjärjestelmä on aikanaan rakennettu niin, että allasvesi ohjataan palotilanteessa sprinklereihin ympäri hotellia. Tästä syystä altaat pyritään pitämään aina täynnä. Jossakin vaiheessa ne tosin tyhjennetään, mutta vielä ei remontti ole siinä vaiheessa.

KYLPYLÄN VESITROPIIKKI pyritään avaamaan 21. päivä kesäkuuta, jos hallitus sen suo. Sitä ennen tekniikka ja ilme kuitenkin vielä päivitetään uuteen uskoon. Aivan täydellistä remontti allasalueella ei tarvitse tehdä, sillä viimeksi siellä tehtiin täydellinen remontti seitsemän vuotta sitten. – Kyllä täällä silti moninkertainen vuosiremontti tehdään, Tapio Honkamaa kertoo.

Avajaiset kesäkuussa

Vaikka remontti rajoittuu nyt Maininkiin, riittää siinä taatusti työsarkaa tuleville kuukausille. Yrittäjät kuitenkin vakuuttavat aikataulun olevan realistinen. Kunnianhimoiselta se silti kalskahtaa, sillä avajaiset on tarkoitus viettää jo kesäkuussa. Esa Talonen kehottaa kaikkia kiinnostuneita raaputtamaan ylös kalenteriin 21. kesäkuuta eli juhannusviikon maanantain.

– Silloin avautuvat Pohjoismaiden mielenkiintoisimman span ovet, Talonen markkinoi. Se on vielä hieman epäselvää, pystytäänkö varsinainen kylpylä avaamaan tuolloin. Tai siis kylpylän puolesta kyllä, mutta Suomen valtion kanta saattaa vielä hyvinkin elää. Vielä haastattelun aikaan hallituksen ohjeistus kun käskee pitämään kylpylät kiinni kesäkuun loppuun saakka.

Ei pelkkä perhekohde

Tulevan suven osalta hotellin ja kylpylän uskotaan vetoavan eniten perheasiakkaisiin, joka toki on merkittävä asiakasryhmä jatkossakin. Toisaalta se on kuitenkin vain yksi asiakasryhmä.

– Suomi on sen verran pieni maa, että kovin kapealle ryhmälle täällä ei kannata segmentoitua, yrittäjät tuumaavat. Yritysasiakkaissa ainakin nähdään paljon kasvunvaraa aiemmasta.

– Meillä on täällä myös valtavat kokous- ja konferenssitilat, joissa pystytään järjestämään myös hyvin isoja, viidensadan ihmisen kokouksia ja majoituskapasiteettimme ansiosta myös useamman päivän kestoisia tapahtumia, Tapio Honkamaa kertoo ja huomauttaa, että vähintäänkin viimeiset viisi vuotta tällä saralla toiminta on ollut alikäytössä.

– Uskomme vahvasti, että yrityspuolen palveluissa meillä on todella paljon kasvunvaraa. Oletamme vankasti, että koronan jälkeen tiiminrakentamiselle ja kasvokkain tapahtuvalle toiminnalle ja esimerkiksi koulutuksille riittää kysyntää, hän kertoo. Alku ainakin on ollut lupaava, ja yrityskaupan ensimmäinen kuukausi jopa erinomainen.

– Jo nyt tiedämme, että tulevana elokuuna meillä on täällä iso tapahtuma joka ikinen viikonloppu, Honkamaa kertoo.

Kovat tavoitteet

Miesten mukaan vuosi 2021 mennään vielä pitkälti koronan ehdoilla. Esimerkiksi ulkomaalaisten turistien osalta kuluva vuosi on katovuosi. Tämän vuoden merkittävimmät tavoitteet liittyvät asiakastyytyväisyyteen, joka onkin kaikkien paikalla olevien yrittäjien mielestä onnistumisen mittari numero yksi.

– Tulemme tutkimaan ja analysoimaan asiakkailta saapuvaa palautetta systemaattisesti. Eikä siis niin, että sitä kartoitetaan kolmen kuukauden välein, vaan me haluamme jatkuvasti tietää, mitä mieltä asiakkaamme ovat, mitä he toivovat ja miten voisimme olla jotenkin vielä parempia. Tämä tieto on osa toimintaamme ja johtamista täällä, Järvensivu kertoo.

Pöydän ääressä olevat yrittäjät tietävät kokemuksesta, että onnistuminen tässä on ensisijaisesti kiinni henkilökunnasta.

– Kun meillä on osaava porukka, hyvä henki ja tekemisen kulttuuri, se heijastuu myös asiakkaiden kokemuksiin, ja se saa heidät tulemaan tänne toisenkin kerran, miehet listaavat.

– Vaadimme paljon työntekijöiltämme, mutta tarjoamme myös porkkanoita. Olemmekin listanneet tavoitteeksemme, että olemme Maran jäsenyrityksistä se kaikkein halutuin työpaikka, Järvensivu toteaa.

____________________________________________________________________________

Positiivista palautetta

Yrittäjät kertovat kaikki saaneensa yrityskauppauutisen tiimoilta rutkasti palautetta, aina kauppareissujen jonotapaamisia myöten. Ja se on ollut poikkeuksetta myönteistä ja kannustavaa.

– Eritoten viesti ainakin minun suuntaani on ollut, että onpa hienoa, kun joku uskaltaa, Esa Talonen kertoo ja toivoo heidän tekemänsä kaupan toimivan myös rohkaisevana esimerkkinä.

– Kyllähän tällaiset uutiset säteilevät ja antavat toivoa kurjuuden keskelle ja sellaista ’tämäkin voitetaan’ -fiilistä. Liiketoiminnalle tuntui olevan tärkeää myös se, että joku antaa tälle kylpylälle kasvot.

Hyvät yhteistyöideat kiinnostavat

Kylpylän tuomat työpaikat ovat luonnollisesti nekin ilonaihe. Joitakin rekrytointeja on jo tehty, mutta koska pääosa niistä on vielä edessä, tarkkoja työpaikkamääriä yrittäjät eivät vielä osaa sanoa. Selvä kuitenkin on, että puhutaan kymmenistä. Lisäksi kylpyläkokonaisuus työllistää jatkossa myös useampia itsenäisiä yrityksiä ja yrittäjiä, kuten dayspan hyvinvointi- ja kauneuspalvelut, joille vastuutaho onkin jo tiedossa. Siinä toimijana aloitti tamperelaisen Beautiful You Group Oy:n Johanna Lähteenmäki.

– Olemme puhuneet jo alustavasti luonto- ja metsästyspalveluista ja kuulemme mielellämme muitakin avauksia. Verkkosivuiltamme löytyy lomake, joten jos joku haluaisi täällä haluaisi lähteä jotain tekemään tai kokeilemaan, mielellään me heistä kuulisimme. Tilat antavat paljon mahdollisuuksia erilaisiin palveluliiketoiminnan muotoihin. Esimerkiksi joku pakohuone tänne voisi sopia hyvinkin, Talonen visioi.

Teksti ja kuvat: Ville Kulmala

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 11.5.2021