Kysely: Ay-maksujen perintä ei kuulu työnantajille

Yrittäjistä 73 prosenttia katsoo, ettei työnantajan tehtävä ole periä ay-liikkeen jäsenmaksuja. Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän jäsenmaksuja halutaan periä.

– Ay-maksujen perintä on historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon. Sitä saattoi ymmärtää tilipussien aikakaudella, mutta nykyisin jokainen halukas voi maksaa vaivatta kännykällään maksunsa, jos haluaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Ay-liike haluaa pitää kiinni jäsenmaksuperinnästä, koska se pelkää, että siitä luopuminen kiihdyttäisi jäsenmäärän laskua. Läpinäkyvyys on tässäkin paikallaan, Pentikäinen arvioi.

– Ymmärrän työnantajien ärtymyksen. Ensin yritys kerää rahaa liitoille, ja kohta liitto ilmoittaa, että mennään lakkoon, ja lakkovahdit ovat portilla. Ei ole ihme, että moni pitää ay-jäsenmaksujen perintää epäreiluna, hän sanoo.

Savon Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Tarja Arbélius on Pentikäisen kanssa samoilla linjoilla.

– On kummallista, että yritys joutuu perimään Ay-maksuja työntekijöiltään, sillä se ei kuulu työnantajan velvoitteeseen. Kyseessä on lähtökohtaisesti työntekijän oma päätös siitä, että kuuluuko hän ammattiyhdistysliikkeeseen ja täten jäsenmaksun maksamisen tulisi tapahtua työntekijän toimesta. Maksujen kerääminen aiheuttaa varsinkin pk-yrityksille ylimääräisiä ja turhia kuluja, Arbélius toteaa.

Työnantajaliittoihin kuuluvat yritykset joutuvat perimään ay-liittojen jäsenmaksut tehtyjen sopimusten vuoksi. Jos ei kuulu työnantajaliittoon, ay-jäsenmaksuja ei tarvitse periä, Pentikäinen muistuttaa.

Työnantajayrityksistä noin neljännes perii ay-jäsenmaksuja.

Lakkosääntelyä pitää kiristää

71 prosenttia yrittäjistä vastaajista kannattaa Yrittäjägallupin mukaan sitä, että tukilakkoja ja poliittisia lakkoja koskevaa sääntelyä kiristetään.

Vahvimmin poliittisten ja tukilakkojen sääntelyn kiristämistä vaativat teollisuusyrittäjät (89 %) ja yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät (86 %).

– Lakko-oikeus kuuluu demokratiaan, mutta Suomessa tukilakkoilu on karannut lapasesta, mikä nähtiin postilakon yhteydessä. Tukilakot pitää sovittaa ongelman kokoon. Yrittäjien mielestä tukilakko pitää kieltää, jos sen vaikutus on suhteeton. Arvion voisi tehdä työtuomioistuin ennen tukilakon alkamista, Pentikäinen sanoo.

Viime vaalikaudella Suomessa nähtiin myös poliittisia lakkoja.

– Niissä pitäisi siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön, jossa poliittinen protestointi kuuluu vapaa-ajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on katsottu sallituiksi korkeintaan parin tunnin protestilakot. Suomessa sääntelyä pitäisi muuttaa vastaavasti.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1007 pk-yrityksen edustajaa.Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.Tiedot kerättiin joulukuun 2019 kahden ensimmäisen viikon aikana.

Lisätietoja:

Tutustu Yrittäjägallupiin lakkosääntelystä ja jäsenmaksuperinnästä: https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/yrittajagallup_joulukuu_2019_lakkosaantely_jasenmaksuperinta-1.pdf

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi

työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2018 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja noin 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.