Lääkäripalveluyritykset: Kolmannella rokotekierroksella hyödynnettävä yrityksiä − Nyt aika varmistaa kapasiteetti

Koronakriisin hoitaminen on johtanut ei-kiireellisen hoidon lykkääntymiseen ja kasvattanut hoitojonoja merkittävästi. Mahdollisen kolmannen rokotuskierroksen järjestäminen uhkaa pahentaa jonotilannetta entisestään. Lääkäripalveluyritykset ry:n, LPY, mielestä seuraavan koronarokotuskierroksen toteuttamisessa pitää hyödyntää laajasti myös yksityisellä sektorilla tarjolla olevia resursseja.

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen muistuttaa, että julkisen sektorin ensisijainen tehtävä on järjestää terveydenhuoltopalvelut, mutta ei välttämättä tuottaa niitä kaikkia itse.

Partasen mukaan yksityisen terveydenhuollon resursseja on hyödynnetty kovin vähän koronakriisin tähänastisessa hoitamisessa. Yksityisillä toimijoilla on ollut koko kriisin ajan vapaata kapasiteettia, jota olisi voitu käyttää julkisen terveydenhuollon apuna. Sen sijaan palveluita tarvitsevat ovat joutuneet kasvaviin jonoihin.

− Yksityinen terveydenhuolto olisi pystynyt testaamaan, jäljittämään ja rokottamaan. Lisäksi olisimme voineet ottaa julkisen terveydenhuollon jonoista potilaita hoidettavaksi kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyökumppanina. Näin jonotilanne olisi pysynyt paremmin hallinnassa, Partanen väittää.

Partanen antaa esimerkin neuvolapalveluista. Myös niistä on siirretty henkilökuntaa jäljitykseen, rokotukseen ja testaamiseen, jolloin neuvoloissakin jonot ovat kasvaneet. Tämä on johtanut siihen, että palveluita tuotetaan sijaisvoimin tai niiden saaminen viivästyy.

– Neuvoloissa on erityisen tärkeää, että hoitajat tuntisivat perheet ja hoitajat olisivat samat. Nyt jotkut perheet ovat alkaneet käyttää yksityisiä neuvolapalveluita, kuten olemme saaneet lehdistä lukea, Partanen kertoo.

Ei toisteta aiempia virheitä

Suomi on saanut toistuvasti noottia OECD-raporteissa siitä, että perusterveydenhuollossa on OECD-maiden heikoimpia hoitoonpääsyasteita. Koronakriisi pahentaa tilannetta. Siksi olisi tärkeää käyttää kaikki yhteiskunnan resurssit palveluiden saatavuuden turvaamiseksi.

Kolmannen rokotuskierroksen järjestämisestä ei ole vielä tehty päätöstä, mutta jos se toteutuu, ajankohta lienee ensi vuoden alkupuolella. Mediatietojen mukaan asiaa valmistellaan syksyn aikana, jotta valmius kolmannen rokotuksen antamiseen olisi mahdollisimman hyvä.

Partasen mukaan nyt on riittävästi aikaa kartoittaa yksityisellä sektorilla tarjolla olevat resurssit ja kapasiteetti. Työterveyshuolto voisi esimerkiksi rokottaa työelämässä olevia, riskiryhmiin kuuluvia kansalaisia.

− Nyt ei saisi toistaa sitä virhettä, että julkinen terveydenhuolto pitää itseään kaikkivoipana, eikä ota vastaan tarjolla olevaa apua. Jos näin käy, hoitojonot kasvavat ja lakisääteisiä, välttämättömiä palveluita joudutaan lykkäämään yhä enemmän, yhä kauemmas. Hoitojen lykkääminen on jo nyt suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen riski ja se vain pahenee ilman julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä, Partanen kertoo.

Partanen varoittaa ajattelusta, että yksityisiä käytetään vain silloin, jos tarvetta ilmenee.

− Vaikean pandemian hoitamiseen tarvitaan hyvää suunnittelua ja organisointia. ”Käytetään tarvittaessa” ei ole mikään suunnitelma, eikä se ole järjestelmällistä toimintaa. Jos tähän taas mennään, seurauksena on erilaisia, kansalaisia eriarvoistavia käytäntöjä eri puolilla maata. Sitä paitsi ”käytetään tarvittaessa” tarkoittaa valitettavan usein käytännössä sitä, että ei käytetä, vaikka tarvetta olisi, hän sanoo.

Myös yksityisen terveydenhuollon toimijoiden ja kaikkien työnantajien kannattaa valmistautua kolmanteen rokotuskierrokseen.

− Toimintaa suunnitellessaan yksityisten toimijoiden ja työterveyshuollon pitää tietää, mitä niiltä odotetaan. Varautuminen on vaikeaa, jos ei yhdessä suunnitella uuteen rokotuskierrokseen valmistautumista ja sen toteuttamista, Partanen muistuttaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi